Hyvinvointia rakentamassa : Suomen ja Virtasten vuosisata Building prosperity: Finland and Virtaste's century Создание благополучия: век Финляндии и Virtaste Att bygga välbefinnande: Finlands århundrade och Virtaste

Tässä on Emilia Virtanen, suomalainen nainen.

Emilia on saanut hyvän koulutuksen. Emilia has received a good education.

Hän saa hoitoa jos hän sairastuu, sekä tukea toimeentuloon, jos hän jää ilman työtä. He gets treatment if he gets sick, as well as support for livelihood if he is left without a job.

Emilia asuu vapaassa ja toimivassa yhteiskunnassa, joka tukee monella tavalla asukkaidensa hyvinvointia. Emilia lives in a free and functioning society that supports the well-being of its residents in many ways.

Siksi yli viiden miljoonan asukkaan Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi. That's why Finland, with more than five million inhabitants, is called a welfare state.

Näin ei ole aina ollut. This has not always been the case.

Suomi ei ole aina ollut samanlainen hyvinvointivaltio kuin nykyään. Finland has not always been the same welfare state as it is today.

Suomen historia on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta kehittyi moderni hyvinvointivaltio. The history of Finland is the story of how a poor agricultural country developed into a modern welfare state.

Kun Emilia Virtasen esivanhemmat elivät, Suomi oli aivan erilainen maa kuin nykyään. When Emilia Virtanen's Ancestors lived, Finland was a completely different country than it is today.

Yli 100 vuotta sitten, 1900-luvun alussa, Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio. More than 100 years ago, at the beginning of the 20th century, Finland was not yet an independent state.

Suomi oli osa Venäjää, Venäjän keisarikunnan autonominen alue. Finland was part of Russia, an autonomous region of the Russian Empire.

Suomessa oli silloin vähän alle kolme miljoonaa asukasta. At that time, Finland had a little under three million inhabitants.

Autonomia eli itsehallinto takasi sen, että Suomi sai päättää itse monista asioista. Autonomy, i.e. self-government, guaranteed that Finland could decide on many issues by itself.

Päätökset tehtiin säätyvaltiopäivillä. The decisions were made at the Constituent Assembly.

Siihen aikaan ihmiset kuuluivat neljään ryhmään eli säätyyn. At that time, people belonged to four groups, i.e. vätty.

Säätyjä olivat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset. The estates were peasants, burghers, priests and nobles.

Kukin sääty valitsi omat edustajansa säätyvaltiopäiville. Each state elected its own representatives to state congresses.

Lisäksi oli paljon köyhää väkeä, joka ei kuulunut mihinkään säätyyn. In addition, there were many poor people who did not belong to any social class.

Köyhät ihmiset ja naiset eivät saaneet äänestää eivätkä osallistua valtiopäiville. Poor people and women were not allowed to vote or participate in the Diet.

Myöskään Kustaa Virtanen, Emilian esi-isä, ei saa olla mukana kun Suomen asioista päätetään. Also, Kustaa Virtanen, Emilia's ancestor, is not allowed to be involved when matters of Finland are decided.

Kustaa on torppari. Kustaa is a crofter.

Hän asuu mökissä ja viljelee maata, jonka hän on vuokrannut maanomistajalta. He lives in a cabin and cultivates the land he has rented from the landowner.

Kustaa tekee töitä pienen torppansa pellolla ja saa siitä ruoan perheelleen. Kustaa works in the field of his small farm and gets food for his family.

Vuokran hän maksaa siten että hän tekee töitä isäntänsä maatilalla kaksi päivää viikossa. He pays the rent by working on his master's farm two days a week.

Koko perhe, myös lapset, osallistuvat työhön. The whole family, including the children, participates in the work.

Elämä on rankkaa.

Monessa perheessä on joka päivä huoli siitä mistä saisi tarpeeksi ruokaa. Many families worry every day about where to get enough food.

Terveydenhoito oli puutteellista ja lapsia kuoli paljon jo pienenä. Health care was inadequate and many children died at an early age.

Jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisenä. Up to 12 percent of children died before the age of one.

Myös kaksi Kustaan lapsista kuolee nuorena. Two of Kustaa's children also die young.

Vuonna 1906 tapahtui kuitenkin jotain, mikä vaikutti Kustaa Virtasen elämään, sekä myös hänen jälkeläistensä elämään vielä 100 vuotta myöhemmin.

Säätyvaltiopäivät päätti että Suomessa otetaan käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. The Constituent Assembly decided that universal and equal suffrage will be introduced in Finland.

Suomi oli koko maailmassa ensimmäisiä maita, jossa tämä tapahtui. Finland was one of the first countries in the world where this happened.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, saivat äänestää kun valtiopäiville valittiin edustajia.

Myös Kustaa Virtanen ja hänen vaimonsa Iida saavat äänestää ensimmäisen kerran. Kustaa Virtanen and his wife Iida will also be allowed to vote for the first time.

Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen millaiseksi Suomi kehittyy seuraavan 100 vuoden aikana. In this way, they will be able to influence what Finland will develop into in the next 100 years.

”Milloin minä saan äänestää?”, kysyy Kustaan vanhin poika Matti. "When can I vote?", asks Kustaa's eldest son Matti.

"Minä äänestäisin niin, että isän ei tarvitse käydä isännän töissä lainkaan", Matti vakuuttaa. "I would vote so that the father does not have to go to the host's work at all," Matti assures.

Vuonna 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota. In 1914, the First World War began.

Sodan seurauksena valta Venäjällä vaihtui ja Suomi irtautui Venäjästä. As a result of the war, power in Russia changed and Finland broke away from Russia.

Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917.

Suomesta tuli itsenäinen valtio muiden valtioiden joukkoon. Finland became an independent state among other states.

Suomi sai nyt itse päättää kaikista asioistaan. Finland was now able to decide all its own affairs.

Suomen kansa oli kuitenkin jakaantunut kahtia. However, the Finnish nation was divided in two.

Monet köyhät kokivat, että heillä ei ole hyvää tulevaisuutta Suomessa. Many poor people felt that they did not have a good future in Finland.

Yhteiskunnan ongelmat kärjistyivät. Society's problems escalated.

Alkoi sisällissota, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan. A civil war began, in which Finns fought against each other.

Sisällissodassa vuonna 1918 kuoli noin 37 000 suomalaista. About 37,000 Finns died in the civil war in 1918.

Ihmisiä kuoli taisteluissa, mutta monet kuolivat myös teloituksissa ja vankileireillä. People died in battles, but many also died in executions and prison camps.

Sisällissota päättyi Suomen hallituksen joukkojen voittoon. The civil war ended with the victory of the Finnish government forces.

Vaikka sota päättyi kansa oli edelleen jakautunut vahvasti kahtia. Even though the war ended, the nation was still strongly divided.

Sisällissodan jälkeen alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen. After the civil war, the construction of an independent Finland began.

Sodan seurauksena ymmärrettiin, että köyhien ja heikommassa asemassa olevien elämää täytyi parantaa.

Vuonna 1920 säädettiin laki progressiivisesta verotuksesta, jossa verot sovitettiin maksukyvyn mukaan. In 1920, a law on progressive taxation was enacted, where taxes were adjusted according to ability to pay.

Siten suurituloisilla oli korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Thus, high income earners had a higher tax rate than low income earners.

Verotuksen muutoksella pyrittiin vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ihmisten välillä. The change in taxation aimed to reduce poverty and inequality between people.

Muutos tapahtui kuitenkin hitaasti. However, the change happened slowly.

Eriarvoisuus ihmisten välillä oli edelleen huomattavaa kun siirryttiin 1930-luvulle. Inequality between people was still considerable when we moved to the 1930s.

Vähitellen suomalaisten elinolot alkoivat parantua. Gradually, the Finns' living conditions began to improve.

Myös Virtasen perheen elämä on muuttunut. Virtanen's family's life has also changed.

Kustaa Virtasen poika, Matti, ei enää käy töissä ison tilan pelloilla, kuten Kustaa teki. Kustaa Virtanen's son, Matti, no longer works in the fields of the big farm, as Kustaa did.

Matti on lunastanut isän torpan itselleen. Matti has claimed his father's farm for himself.

Torpasta on syntynyt omat pieni maatila.

Matti viljee pientä maatilaansa vaimonsa Maijan ja kolmen lapsensa kanssa. Matti cultivates his small farm with his wife Maija and three children.

Vaikka Matilla on oma maatila, elämä on rankkaa ja työtä täytyy tehdä paljon. Even though Mati has his own farm, life is hard and a lot of work has to be done.

1930-luvun alussa maailmalla alkoi taloudellinen lamakausi.

Se vaikutti myös Suomeen.

Monet joutuivat työttömiksi ja kaikesta, jopa ruoasta, oli puutetta. Many became unemployed and there was a shortage of everything, even food.

Maaseudulla tuotettiin suuri osa ravinnosta itse. In the countryside, a large part of the food was produced themselves.

Niinpä Virtasen perheessäkin on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa. So Virtanen's family also has a horse, three cows, six chickens and two pigs.

kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.

Heidän ruokapöytäänsä kuuluu perunaa, kalaa, liharuokia, juureksia, marjoja ja puuroja. Their dinner table includes potatoes, fish, meat dishes, root vegetables, berries and porridge.

Kun Matti Virtanen oli pieni, hän kävi kiertokoulua.

Se tarkoitti, että kiertävä opettaja vieraili silloin tällöin opettamassa kylän lapsia. It meant that an itinerant teacher visited every now and then to teach the children of the village.

Vuonna 1921 Suomen eduskunta sääti lain oppivelvollisuudesta. In 1921, the Finnish parliament enacted a law on compulsory education.

Sen mukaan kaikkien täytyi suorittaa kuusivuotinen kansakoulu.

Siten myös Matti Virtasen lapset käyvät koulua joka päivä.

Suomalaisten mielestä oli tärkeää että kaikki lapset saivat käydä koulua. According to the Finns, it was important that all children could go to school.

Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta. A good education was considered important also because, since all Finns could vote in elections, they had to have information about society.

Matti Virtasen tytär, Liisa, on oppinut koulussa lukemaan. Matti Virtanen's daughter, Liisa, has learned to read at school.

Sanomalehdestä hän lukee isoisälleen, Kustaalle, uutisia. He reads the news to his grandfather, Kustaa, from the newspaper.

Lehdessä on uutinen siitä että Helsingissä pidettäisiin vuoden 1940 olympialaiset. There is news in the newspaper that the 1940 Olympics would be held in Helsinki.

“Koko Suomi iloitsee olympialaisista!” "The whole of Finland is rejoicing at the Olympics!"

“Sinne on tulossa urheilijoita 64:stä maasta”, Liisa lukee innoissaan. "Athletes from 64 countries are coming there", Liisa reads excitedly.

Vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota.

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. In November 1939, the Soviet Union invaded Finland.

Maiden välille syttyi sota, jota kutsutaan talvisodaksi.

Sota pysäytti Suomen yhteiskunnallisen kehityksen. The war stopped Finland's social development.

Vaikka väestön jakautuminen oli lieventynyt 1930-luvulla, kansa oli edelleen jakautunut kahtia sodan alussa. Although the division of the population had softened in the 1930s, the nation was still divided in two at the beginning of the war.

Talvisodassa kahtiajako unohtui. In the winter war, the division into two was forgotten.

Suomalaiset puolustivat maataan yhtenäisenä kansana Neuvostoliittoa vastaan. The Finns defended their country as a united nation against the Soviet Union.

Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan. During World War II, Finland fought two wars against the Soviet Union.

Talvisotaa seurasi sota, jota kutsutaan jatkosodaksi. The Winter War was followed by a war called the Continuation War.

Osa suomalaisista taisteli rintamalla. Some of the Finns fought at the front.

Muiden velvollisuus oli tehdä työtä tehtaissa ja maatiloilla. The duty of others was to work in factories and farms.

Tämä koski erityisesti naisia, myös Liisa Virtasta. This particularly concerned women, including Liisa Virta.

Liisa Virtanen on työssä tehtaassa. Liisa Virtanen is working in a factory.

Sinne hän saa myös tiedon, että hänen veljensä Kalle on kuollut rintamalla.

Talvi- ja jatkosodan taisteluissa kuoli noin 90 000 suomalaista ja 50 000 sai pysyvän vamman. In the battles of the Winter and Continuation War, around 90,000 Finns died and 50,000 were permanently disabled.

Suomi hävisi jatkosodan joka päättyi vuonna 1944. Finland lost the continuation war which ended in 1944.

Suomen alueella oli ollut myös saksalaisia joukkoja taistelemassa Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaiset joukot pois maasta.

Siksi Suomen ja Saksan välille syttyi sota, jota kutsutaan Lapin sodaksi. That is why a war broke out between Finland and Germany, which is called the Lapland War.

Saksalaiset joukot poistuivat Suomesta vuonna 1945. German troops left Finland in 1945.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti maa-alueita maan itäosista Neuvostoliitolle.

Luovutetuilta alueilta muutti muualle Suomeen 420 000 suomalaista, eli 11 prosenttia koko Suomen väestöstä. 420,000 Finns moved from the ceded areas to other parts of Finland, i.e. 11 percent of the entire Finnish population.

Lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia yhteensä 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. In addition, Finland had to pay the Soviet Union war reparations worth a total of 300 million US dollars.

Sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina, kuten laivoina, vetureina ja puutuotteina.

Suomalaiset halusivat toipua sodasta nopeasti. The Finns wanted to recover from the war quickly.

Ihmiset uskoivat tulevaisuuteen ja maata alettiin jälleen kehittää. People believed in the future and the country began to be developed again.

Sotien jälkeistä aikaa kutsutaan jälleenrakennuksen ajaksi. The period after the wars is called the reconstruction period.

Vuonna 1944 eduskunta sääti lain neuvolatoiminnasta.

Neuvolat neuvoivat lasta odottavia äitejä ja vanhempia. The council advised expectant mothers and parents.

Lapset saivat rokotuksia sairauksia vastaan. The children received vaccinations against diseases.

Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea. Thanks to the consultations, the infant mortality rate clearly started to decrease.

Kouluissa alettiin tarjota ilmaista kouluruokaa vuodesta 1948 lähtien. Free school meals were offered in schools since 1948.

Sen ansiosta lapset olivat terveempiä ja jaksoivat paremmin koulussa. Thanks to it, the children were healthier and did better in school.

Samana vuonna tuli voimaan laki lapsilisästä. In the same year, the law on child allowance came into force.

Valtio alkoi maksaa tukea kaikille perheille alle 16-vuotiaista lapsista. The state started paying support to all families with children under 16 years of age.

Vuotta myöhemmin valtio alkoi jakaa äitiysavustusta kaikille äideille. A year later, the state began distributing maternity allowance to all mothers.

Kaikkien koululaisten ilmainen hammashoito alkoi vuonna 1956. Free dental care for all schoolchildren began in 1956.

Tavoitteena oli että kaikki saavat yhteiskunnan palveluita omien tarpeidensa mukaisesti. The goal was for everyone to receive society's services according to their own needs.

Kaikki maksavat veroja oman maksukykynsä mukaan ja kaikki saavat samanlaisia palveluita. Everyone pays taxes according to their ability to pay and everyone receives the same services.

Sotien aikana ja niiden jälkeen Suomessa säännösteltiin elintarvikkeiden ostamista. During and after the wars, buying food was regulated in Finland.

Se tarkoitti, että esimerkiksi kahvia, voita, lihaa ja sokeria sai ostaa vain rajoitetun määrän. It meant that you could only buy a limited amount of coffee, butter, meat and sugar, for example.

Tällä pyrittiin takaamaan se, että ihmiset saivat tasapuolisesti välttämättömiä tuotteita. This was done to ensure that people received essential products equally.

Vähitellen säännöstelyä alettiin purkaa ja se lopetettiin kokonaan vuonna 1954. Gradually, regulation began to be dismantled and it was stopped completely in 1954.

Silloin Virtastenkin perheen ruokapöytään saatiin lisää syötävää. Then there was more food on the Virtastek family's dining table.

Suomen teollisuus joutui uudistumaan, jotta Suomi pystyi valmistamaan sotakorvaustuotteita Neuvostoliitolle. Finnish industry had to be reformed so that Finland could manufacture war reparation products for the Soviet Union.

Kun kaikki sotakorvaukset oli maksettu vuonna 1952, Suomi alkoi myydä teollisuuden tuotteita ulkomaille.

Sodan jälkeen Liisa Virtanen jää töihin tehtaaseen ompelijaksi.

Kun säännöstely päättyy hän pystyy hankkimaan kotiinsa tavaroita, joista hänen vanhempansa eivät olleet nähneet edes unta. When the rationing ends, he will be able to buy things for his home that his parents had never even dreamed of.

Liisa Virtanen asuu miehensä Einon ja neljän lapsensa kanssa kirkonkylällä talossa, jonka he ovat itse rakentaneet.

Talossa ei ole sähköä.

Vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta myös talvella. Water must be fetched from the well outside, even in winter.

Talvella Liisa, Eino ja lapset usein hiihtävät lyhyet matkat. In winter, Liisa, Eino and the children often go skiing for short distances.

Lauantai-iltaisin Virtasen perhe peseytyy omassa saunassa. On Saturday evenings, Virtanen's family washes in their own sauna.

Jokaisen talon pihapiirissä on oma sauna. Every house has its own sauna in the yard.

Vuonna 1952 Suomessa järjestettiin vihdoinkin olympialaiset.

Virtaset seuraavat olympialaisia radiosta.

Helsinkiin on kokoontunut enemmän urheilijoita kuin koskaan aiemmin.

4925 urheilijaa, 69:stä maasta.

“Ja Suomi voittaa kultaa!”, kuuluu radiosta. "And Finland wins the gold!" comes from the radio.

Liisan mies, Eino, on hevosmiehenä metsätyömaalla. Liisa's husband, Eino, is a horseman at a forest site.

Metsä antaa työtä monille.

Jopa 80 000 miestä tekee metsätöitä 1950-luvun alussa. Up to 80,000 men do forest work in the early 1950s.

Metsäteollisuuden tuotteet, kuten puu ja paperi, olivat Suomen tärkeimmät vientituotteet 1950-luvulla.

Metsiä haluttiin hoitaa hyvin, jotta paperitehtaille riittäisi raaka-ainetta. They wanted to take good care of the forests so that there would be enough raw material for the paper mills.

Vuonna 1953 Virtaset saavat kotiinsa sähkön.

Erityisen iloinen sähköstä on Liisa ja Eino Virtasen poika Seppo, joka kuuluttaa kaikille: Liisa and Eino Virtanen's son Seppo is especially happy about electricity, who announces to everyone:

“Kun minä olen aikuinen, laitan sähköt kaikkien ihmisten koteihin!” "When I'm an adult, I'll put electricity in everyone's homes!"

Sotien jälkeen Suomeen oli syntynyt paljon lapsia.

Pienillä maatiloilla ei ollut työtä kaikille. Small farms did not have work for everyone.

Lisäksi töitä maatiloilla tehtiin yhä enemmän koneilla. In addition, more and more work on farms was done with machines.

Sen sijaan kaupungeissa tarvittiin lisää työntekijöitä. Instead, more workers were needed in the cities.

Monet muuttivatkin työn ja paremman elämän perässä kaupunkeihin. Many moved to the cities in search of work and a better life.

Monet suomalaiset muuttivat myös ulkomaille. Many Finns also moved abroad.

Erityisesti Ruotsiin.

1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin lähes 160 000 ihmistä.

Jotkut muuttivat kauemmas – Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Liisa ja Eino Virtasen poika, Seppo, on muuttanut kaupunkiin ja opiskellut sähkömieheksi

Kaupunkeihin rakennetaan paljon uusia taloja ja sähkömiehelle riittää töitä. Many new houses are being built in the cities and there is plenty of work for an electrician.

Myös Sepon vaimo Anneli käy töissä. Sepo's wife Anneli also works.

Hän on toimistotyöntekijänä uudessa peruskoulussa.

Sepon ja Annelin lapset ovat päivät päiväkodissa. Sepo and Annel's children are in daycare.

1970-luvun aikana Suomessa siirryttiin peruskouluun.

Peruskoulu kesti yhdeksän vuotta ja opetus oli kaikille ilmaista.

Näin kaikilla lapsilla oli samanlaiset mahdollisuudet saada peruskoulutus.

Peruskoulu vähensi eriarvoisuutta. Primary school reduced inequality.

Vaikka kaikki lapset olivat olleet oppivelvollisia 1920-luvulta lähtien, aiemmin koulunkäyntiin olivat vaikuttaneet vanhempien varallisuus ja asuinpaikka. Although all children had been required to attend school since the 1920s, in the past school attendance had been influenced by parents' wealth and place of residence.

Seppo ja Anneli ostavat kaupungista oman asunnon. Seppo and Anneli buy their own apartment in the city.

He ostavat myös auton, jolla he tekevät kesäisin lomamatkoja. They also buy a car with which they take vacation trips in the summer.

Joskus jopa Ruotsiin asti.

Virtasilla on myös televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan olohuoneeseen. Virtas also has a television, which the whole family gathers to watch in the living room.

Seppo katsoo uutiset joka päivä. Seppo watches the news every day.

Tänään uutisissa kerrotaan ETYK-huippukokouksesta Helsingissä. Today the news is about the OSCE summit in Helsinki.

Kaikki Euroopan valtioiden päämiehet ovat kokoontuneet Helsinkiin neuvottelemaan turvallisuudesta ja yhteistyöstä.

Seppo ja Anneli Virtasen vanhin tytär Sari on myös kiinnostunut uutisista. Seppo and Anneli Virtanen's eldest daughter Sari is also interested in news.

“Kuinka monesta maasta ETYK-kokouksessa on johtajia?”, Sari kysyy.

“35:sta”, isä vastaa.

“Kun kasvan isoksi, aion käydä niissä kaikissa!”, Sari sanoo. "When I grow up, I'm going to visit them all!", says Sari.

1980-luvulla Suomen taloudella oli hyvät ajat.

Töitä riitti, tavaroita vietiin muihin maihin ja hyvinvointi lisääntyi. There was enough work, goods were exported to other countries and welfare increased.

Sanottiin, että Suomessa elettiin vahvaa taloudellista nousukautta. It was said that Finland was experiencing a strong economic boom.

Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin, ja työaikaa lyhennettiin. Child benefits, unemployment benefits and pensions were increased, and working hours were shortened.

Kaikille riitti töitä. There was enough work for everyone.

Suomalaiset rikastuivat ja kuluttivat. The Finns got rich and spent.

Talouden hyvät vuodet loppuivat 1990-luvun alussa, ja Suomessa alkoi vaikea talouden lamakausi. The good years of the economy ended at the beginning of the 1990s, and a difficult economic recession began in Finland.

Lamaan vaikuttivat monet syyt. Many reasons contributed to the depression.

Yksi syy oli, että Suomen tärkein vientimaa, Neuvostoliitto, hajosi. One reason was that Finland's most important export country, the Soviet Union, collapsed.

Maan nimi muuttui Venäjäksi ja kaupankäynti Venäjän kanssa väheni. The country's name changed to Russia and trade with Russia decreased.

Työttömyys kasvoi. Unemployment increased.

Työttömiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. There were more unemployed people than ever before.

Suomi kuitenkin toipui nopeasti lamasta, erityisesti teknologian kehityksen ansiosta. However, Finland quickly recovered from the recession, especially thanks to the development of technology.

Suomi kehitti uusia tuotteita, joille riitti ostajia. Finland developed new products for which there were enough buyers.

Ihmisillä oli taas työtä ja maan talous parani. People had work again and the country's economy improved.

Tärkeimpiä uusia tuotteita olivat Nokian matkapuhelimet. The most important new products were Nokia mobile phones.

Myös Sari Virtanen on töissä Nokialla, jossa hän suunnittelee matkapuhelimia. Sari Virtanen also works at Nokia, where she designs mobile phones.

Sari on matkustanut eri puolilla maailmaa töidensä vuoksi, mutta myös vapaa-aikana. Sari has traveled to different parts of the world for her work, but also in her free time.

Hän on käynyt jo kymmenessä niistä 35:sta maasta, jotka osallistuivat ETYK-kokoukseen 20 vuotta aiemmin. He has already visited ten of the 35 countries that participated in the OSCE meeting 20 years earlier.

Suomalaisten koulutustaso nousi 1990-luvulla.

Samalla yhteiskunnasta oli tullut entistä tasa-arvoisempi.

Raha ei ollut este koulutukselle, koska yhteiskunta oli jo pitkään tukenut opiskelua rahallisesti.

Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista lisääntyi.

Koulutuksen avulla ihmisille avautui uusia mahdollisuuksia.

Vuonna 1994 järjestettiin kansanäänestys, jossa suomalaisilta kysyttiin pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin. In 1994, a referendum was held in which Finns were asked whether Finland should join the European Union.

Myös Sari Virtanen käy äänestämässä.

Kansanäänestyksessä yli puolet suomalaisista eli 56,9 prosenttia kannatti liittymistä Euroopan Unioniin. In the referendum, more than half of Finns, or 56.9 percent, supported joining the European Union.

Suomi liittyikin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995.

Samana vuonna Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden. In the same year, Finland won the ice hockey world championship for the first time.

Hyvää päivää, rouva tasavallan presidentti! Good day, Madam President of the Republic!

Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidentin, kun Tarja Halonen voitti presidentinvaalit. In 2000, Finland got its first female president, when Tarja Halonen won the presidential election.

Tarja Halonen syntyi 1940-luvulla työläisperheeseen.

Hänen elämänsä on hyvä esimerkki siitä, että työläisperheen lapsen oli mahdollista käydä koulua, opiskella ja edetä yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan. His life is a good example of the fact that it was possible for a child from a working-class family to go to school, study and advance to a socially significant position.

Madame on voittanut ja mies on hävinnyt. Madame has won and the man has lost.

2010-luvulla Suomi on yhä kansainvälisempi.

Myös Emilia Virtasen suku on kansainvälistynyt.

Emilian mies on kotoisin Yhdysvalloista.

1900-luvun vaikeista vuosista huolimatta suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyiseksi hyvinvointivaltioksi.

Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteinen päätöksenteko, tasa-arvon parantaminen ihmisten välillä ja ahkera työ.

Työ hyvän yhteiskunnan puolesta jatkuu edelleen.

Siihen tarvitaan meitä kaikkia Suomen asukkaita.