Ensimmäinen luku (5/10): Poika joka elää Kapitel eins (5/10): Der Junge, der lebt Chapter one (5/10): the boy who lives Rozdział pierwszy (5/10): Chłopiec, który żyje Глава первая (5/10): мальчик, который живет Kapitel ett (5/10): Pojken som lever 第一章 (5/10)：大难不死的男孩

Rouva Dursley toi olohuoneeseen kaksi kupillista teetä. Mrs. Dursley came into the living room carrying two cups of tea. Mrs. Dursley tog med sig två koppar te in i vardagsrummet. Nyt ei auttanut. It was no good. Nu hjälpte det inte. Nyt oli pakko puhua vaimolle. ||must|| He’d have to say something to her. Nu var han tvungen att prata med sin fru. Herra Dursley ryki hermostuneena. ||cleared his throat|nervously He cleared his throat nervously. Mr. Dursley Ryki nervös. “Äh–Petunia, kulta–ethän kai ole kuullut sisarestasi viime aikoina?” |||||||about your sister|| “Er — Petunia, dear — you haven’t heard from your sister lately, have you?” "Äh-Petunia, älskling - har du inte hört från din syster på sistone?"

Kuten arvata saattoi, rouva Dursley näytti järkyttyneeltä ja vihastuneelta. as|||||||| As he had expected, Mrs. Dursley looked shocked and angry. Som du kanske har gissat såg Mrs. Dursley chockad och arg ut. Tavallisestihan he olivat olevinaan kuin hänellä ei olisi siskoa ollutkaan. After all, they normally pretended she didn’t have a sister. Vanligtvis låtsades de att han inte hade en syster.

“En”, hän tokaisi. “No,” she said sharply. "Nej", fnyste han. “Miten niin?” “Why?” "Hurså?"

“Hassuja juttuja uutisissa”, herra Dursley mutisi. “Funny stuff on the news,” Mr. Dursley mumbled. "Roliga saker på nyheterna," mumlade Mr. Dursley. “Pöllöjä... tähdenlentoja... ja kaupungilla oli tänään paljon kummallista väkeä...” “Owls... shooting stars... and there were a lot of funny-looking people in town today...” "Ugglor ... stjärnflyg ... och staden hade många konstiga människor idag ..."

“Entä sitten?” rouva Dursley kivahti. “So?” snapped Mrs. Dursley. "Än sen då?" Mrs Dursley flämtade.

“No, tuli vain mieleeni... että ehkä... se jotenkin liittyisi... tiedäthän sinä... hänen porukkaansa.” “Well, I just thought... maybe... it was something to do with... you know... her crowd." "Jaha, det föll mig bara... att kanske... det skulle på något sätt hänga ihop... du vet... hans gäng."

Rouva Dursley särpi teetä yhteenpuristettujen huuliensa raosta. Mrs. Dursley sipped her tea through pursed lips. Mrs. Dursley ömmar te från sprickan i hennes hoptryckta läppar. Herra Dursley mietti, uskaltaisiko hän kertoa kuulleensa nimen “Potter”. Mr. Dursley wondered whether he dared tell her he’d heard the name “Potter.” Mr. Dursley undrade om han skulle våga säga att han hörde namnet "Potter". Hän päätti, ettei uskaltanut. He decided he didn’t dare. Han bestämde sig för att inte våga. Sen sijaan hän sanoi niin muina miehinä kuin pystyi: “Heidän poikansa–hänhän taitaa olla nykyään suunnilleen Dudleyn ikäinen?” |||||||||||||||||age Instead he said, as casually as he could, “Their son — he’d be about Dudley’s age now, wouldn’t he?” Istället sa han så många andra män han kunde, "Deras son - är han på väg att handla om Dudleys?"

“Niinpä kai”, rouva Dursley sanoi jäyhästi. |||||gruffly “I suppose so,” said Mrs. Dursley stiffly. "Jag antar det," sa ms. Dursley hårt.

“Mikä hänen nimensä olikaan? “What’s his name again? "Vad var hans namn? Howard, eikö niin?” Howard, isn’t it?” Howard, eller hur?"

“Harry. “Harry. Ruma, arkinen nimi, jos saan sanoa.” |ordinary|||| Nasty, common name, if you ask me.” Ett fult vardagligt namn, om jag får säga så.”

“Niinpä niin”, herra Dursley sanoi ja hänen mielialansa laski kamalasti. |||||||mood|fell|terribly “Oh, yes,” said Mr. Dursley, his heart sinking horribly. "Så ja," sa Mr. Dursley och hans humör sjönk fruktansvärt. “Niin minustakin.” “Yes, I quite agree.” "Jag tror också det."

Hän ei kajonnut aiheeseen enää sanallakaan, kun he kiipesivät yläkertaan mennäkseen nukkumaan. ||touched on|the subject||a word|||climbed||to go| He didn’t say another word on the subject as they went upstairs to bed. Han brydde sig inte om ett ord längre när de klättrade upp för övervåningen för att sova. Kun rouva Dursley oli kylpyhuoneessa, herra Dursley hiipi makuuhuoneen ikkunaan ja kurkisti ulos etupihalle. ||||in the bathroom|||sneaked|of the bedroom|||peeked||to the front yard While Mrs. Dursley was in the bathroom, Mr. Dursley crept to the bedroom window and peered down into the front garden. Medan Mrs. Dursley var i badrummet smög Mr. Dursley in i sovrumsfönstret och kikade ut på gården. Kissa oli siellä yhä. |||still The cat was still there. Katten var kvar. Se tuijotti Likusteritielle aivan kuin olisi odottanut jotakin. |was staring|to Likusteritie||||| It was staring down Privet Drive as though it were waiting for something. Den stirrade på Likusteritie som om den förväntade sig något.

Kuvitteliko hän olemattomia? did he imagine||nonexistent things Was he imagining things? Inbillade han sig obefintlig? Liittyikö kaikki jotenkin Pottereihin? Did it relate|||to the Potters? Could all this have anything to do with the Potters? Var allt relaterat till Potters på något sätt? Jos liittyi... ja jos tulisi julki, että he olivat sukua Pottereille–no, sitä hän ei kestäisi. |||||public||||related||||||would stand If it did... if it got out that they were related to a pair of — well, he didn’t think he could bear it. Om han gick med ... och om det visade sig att de var släkt med Potter - ja, han skulle inte stå ut.

Dursleyt menivät nukkumaan. The Dursleys got into bed. Familjen Dursley somnade. Rouva Dursley nukahti nopeasti, mutta herra Dursley makasi valveilla ja pyöritteli päivän tapahtumia mielessään. ||||||||awake||was considering||| Mrs. Dursley fell asleep quickly but Mr. Dursley lay awake, turning it all over in his mind. Mrs. Dursley somnade snabbt, men Mr. Dursley låg vaken och vände på dagens händelser. Viimeiseksi ennen nukahtamistaan hän ajatteli lohdukseen, että vaikka Potterit olisivatkin sekaantuneet tapahtumiin, heillä ei olisi mitään syytä tulla hänen ja hänen rouvansa lähelle. |||||for his comfort|||||involved||||||reason|||||| His last, comforting thought before he fell asleep was that even if the Potters were involved, there was no reason for them to come near him and Mrs. Dursley. Till slut, innan han somnade, tänkte han med tröst att även om keramikern hade varit inblandad i händelserna skulle de inte ha någon anledning att komma nära honom och hans dam. Potterit tiesivät vallan mainiosti, mitä mieltä hän ja Petunia olivat heistä ja heidän kaltaisistaan... The Potters knew very well what he and Petunia thought about them and their kind... He couldn’t see how he and Petunia could get mixed up in anything that might be going on — he yawned and turned over — it couldn’t affect them... Potters visste mycket väl vad han och Petunia tyckte om dem och de som liknade dem ... Hän ei käsittänyt, miten hän ja Petunia voisivat joutua mukaan mihinkään mitä kenties oli tekeillä–hän haukotteli ja käänsi kylkeä–tapahtumat eivät voisi vaikuttaa heihin... How very wrong he was. Han insåg inte hur han och Petunia kunde bli inblandade i allt som kunde hända - han gäspade och vände sig om - de kunde inte påverkas ...

Pahastipa hän oli väärässä. surely|||wrong I wonder if he was wrong. Jag önskar att han hade fel.