Susanna Hastin kolumni: Olen kuvitellut, että hyvinvointivaltiossa hyvin toimeentulevat auttavat köyhiä, mutta... Susanna Hast's column: I've imagined that in a welfare state, the well-off help the poor, but...

Taloudellinen menestys on pienipalkkaisten työn varaan rakennettua. Economic success is built on the work of low-wage earners. Tuntuu epäreilulta, että nyt köyhät saavat maksaa valtion talouden tasapainottamisenkin, pohtii Hast It seems unfair that now the poor have to pay for the balancing of the state budget," contemplates Hast

Kolumni Column

Olen ajatellut tulonsiirtoa väärin. I have been thinking about the transfer of income incorrectly. Kuvittelin sen tapahtuvan hyvätuloisilta pienituloisille estäen totaalista köyhyyttä ja tasoittaen tuloeroja. I pictured it happening from high-income earners to low-income earners, preventing total poverty and levelling income inequalities.

Tämän tulonsiirron periaatteen mukaan hyvin toimeentulevat kunnialliset veronmaksajat ja maan taloutta pystyssä pitävät yritykset auttavat vähävaraisia selviytymään elämässä. Under this principle of income transfer, well-off, honest taxpayers and the businesses that keep the country's economy upright help the poor to survive in life.

Näitä tulonsiirtoja ovat muun muassa asumisen tuet, lapsilisät, työttömyysturva, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, toimeentulotuki, opintotuki ja suurimpana eläkkeet. These transfers include housing benefits, child benefits, unemployment benefit, sickness benefit, parental allowance, income support, education allowance and, most importantly, pensions. Pienituloiset saavat suurimman osan näistä tulonsiirroista, mutta myös hyvätuloiset saavat tukia. Low-income earners receive most of these transfers, but high-income earners also receive subsidies.

Käsitykseni tulonsiirrosta muuttui, kun luin toimittaja ja kirjailija Emilia Männynvälin Toiste en suostu katoamaan -esseeteoksen. My understanding of the transfer changed when I read the essay "Another time I refuse to disappear" by journalist and writer Emilia Männynväl. Männynväli kirjoittaa, miten rikkaat itse asiassa saavat tulonsiirron alipalkatuilta, jotka tekevät yhteiskunnan raskaimman ja tärkeimmän työn. Männynväli writes about how the rich actually receive a transfer of income from the underpaid, who do the hardest and most important work in society. Tulonsiirto oli jo tapahtunut köyhiltä rikkaille. The transfer of income from the poor to the rich had already taken place.

Männynvälin mukaan rikkaiden hyvinvointi on halvan työvoiman varaan rakennettua. According to Männynväl, the prosperity of the rich is built on the allocation of cheap labour. Ensimmäisenä mä ajattelin suuryrityksiä, joiden omistajat tekevät voittoja halpatyövoiman ansiosta. The first thing I thought of was big companies whose owners make profits due to cheap labour. Mutta arkisempiakin esimerkkejä löytyy: Siivoojat mahdollistavat sen, että toiset voivat keskittyä rahan tekemiseen lattioiden luuttuamisen sijaan. But there are more mundane examples: cleaners allow others to focus on making money instead of sweeping floors. Hoitajat huolehtivat sairaista ja kuolevista läheisistä sillä aikaa, kun toiset ovat tekemässä uraa. Carers look after sick and dying loved ones in the time that others are pursuing careers. Lastenhoitajat mahdollistavat sen, että toiset voivat olla innovoimassa ja tekemässä isoja kauppoja. Childminders allow others to innovate and make big deals.

Menestyneen yksilön kukoistuksen mahdollistaa myös ”globaali kurjalisto” – Männynvälin sanoja lainaten – joka ompelee vaatteemme ja louhii henkitoreissa kobolttia elektroniikkaamme. The prosperity of the successful individual is also made possible by the "global army of the poor" - to borrow from Männynväli - that sews our clothes and while dying mines our cobalt electronics.

Tulonsiirrot tulevat näkyviksi kansalaisten tuloeroina. Income transfers become visible as income inequality between citizens. Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat merkittävästi 1990-luvun lopulla laman jälkeisen nousukauden takia. According to Statistics Finland, income inequality increased significantly in the late 1990s due to the post-recession boom. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä. Income inequality has been at its lowest since the mid-1980s. Vuonna 2021 suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli yli kuusinkertainen pienituloisimpaan kymmenykseen nähden. In 2021, the income level of the highest income decile was more than six times that of the lowest income decile.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuonna 2015 aloittamaa sopeuttamis- ja leikkauspolitiikkaa kutsuttiin talkoiksi, joihin kaikkien oli tarkoitus osallistua. The policy of adjustment and cuts launched by Juha Sipilä's (centre) government in 2015 was called a "walkout" in which everyone was supposed to participate. Talkoissa olivat mukana työntekijät, joiden asemaa heikennettiin kilpailukykysopimuksella, työttömät joiden etuuksia heikennettiin aktiivimallilla (2018–2019) ja tulonsiirtoja saavat, kuten opiskelijat, joiden opintorahaa leikattiin. They included workers whose position was weakened by the Competitiveness Pact, the unemployed whose benefits were weakened by the active model (2018-2019) and recipients of income transfers, such as students, whose student grants were cut.

Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen suunnittelemat mittavat leikkaukset sosiaaliturvaan ja työntekijöiden oikeuksien heikennykset viittaavat siihen, että kaikkia ei vaadita mukaan talkoisiin. The massive cuts to social security and weakening of workers' rights planned by the government led by Petteri Orpó (Coalition Party) suggest that not everyone will be asked to join in. Ihmisoikeusliitto on huomauttanut, että leikkaukset sosiaaliturvaan näyttävät kohdistuvan suhteettoman paljon köyhimmille ihmisille. The Human Rights Alliance has pointed out that cuts to social security appear to disproportionately affect the poorest people.

Säästökuurille eivät joudu hyvätuloiset eivätkä yritykset. Austerity will not affect high-income earners or businesses. Tämä tarkoittaa sitä, että resursseja eniten kuluttava väestönosa saa aina vain paremman etumatkan niihin ihmisiin nähden, joiden työlleen heidän hyvinvointinsa rakentuu. This means that the people who consume the most resources will always have a better head start over the people whose work is the basis of their well-being.

Tulonsiirrossa köyhimmiltä rikkaimmille on kyse luokkasorrosta, jota ei Männynvälin mukaan tahdota millään tunnistaa. The transfer of income from the poorest to the richest is about class stratification, which Männynväli says there is no desire to recognize. Mielestäni talouspolitiikkaa tulisi sen takia aina tarkastella luokkakysymyksen näkökulmasta. I therefore think that economic policy should always be examined from the perspective of class. Tulonsiirron uudelleenmäärittely köyhiltä rikkaille tapahtuvana auttaa näkemään yksilöllisen menestyksen rakenteelliset syyt. As occurring, redefinition of income transfer from poor to rich helps to see the structural causes of individual success.

Jokainen tarvitsee taloudellista turvaa elääkseen elämää, joka on muutakin kun päivittäistä hengissäpysymistä. Everyone needs financial security to live a life that is more than just daily survival. Vaikuttaa siltä, että matalapalkkaiset työt halutaan pitää matalapalkkaisina. There seems to be a desire to keep low-paid jobs low-paid. Jotkut ihmiset saavat vain vähän, toiset saavat haluta kaiken. Some people get very little, others get to want everything. Tulonsiirrot rikkaille saavat jatkua. Income transfers to the rich must continue. Minusta tämä on väärin. I think this is wrong.

Mielestäni talouden tasapainottamiseen tulisi ensi sijassa osallistua niiden, jotka ovat eniten hyötyneet luokkayhteiskuntaa ja sen eriarvoisuutta ylläpitävästä talousjärjestelmästä. I believe that those who have benefited most from the economic system that perpetuates class society and its inequalities should be the first to participate in the rebalancing of the economy.

\[ Susanna Hast \] \[ Susanna Hast \]

\[ Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja kirjailija, jota hirvittää kirjallisuuden tulevaisuus, jos hallituksen suunnittelema arvonlisäveroprosentin korotus kymmenestä neljääntoista toteutuu. \] \[ The author is a social scientist and writer who is terrified for the future of literature if the government's planned increase in the VAT rate from ten to fourteen goes ahead. \]

\[ Kolumnista voi keskustella 28.6. kello 23.00 saakka. \] \[ The column is open for discussion until 28 June at 23.00.\]