×

We use cookies to help make LingQ better. By visiting the site, you agree to our cookie policy.

image

Kuulostaa hyvältä, Kuulostaa hyvältä 4 - Raitiovaunussa

Kuulostaa hyvältä 4 - Raitiovaunussa

Jutta: Hei, Anssi! Mitä sinä teet tässä raitiovaunussa?

Anssi: No, minä en vain voi mennä kotiin, ennen kuin tiedän, miksi sinä puhut suomea noin hyvin!

Jutta: Minä opiskelen suomea.

Anssi: Mutta miksi sinä opiskelet suomea?

Jutta: No siksi, että suomi on mielenkiintoinen kieli.

Anssi: Mutta kaikki sanovat, että se on vaikea kieli.

Jutta: Niin monet ulkomaalaiset ajattelevat. Suomi on kyllä erilainen kieli, mutta ei erilainen ole aina sama kuin vaikea.

Anssi: Mutta vaikka minä olen suomalainen, niin minä en tiedä miksi ”omena on punainen” mutta ”maito on valkoista”.

Jutta: Et tietysti, koska sinä puhut automaattisesti oikein.

Anssi: Miten sinä sitten tiedät, milloin ”punainen” on oikein ja milloin ”valkoista”!

Jutta: Kysymys on siis: nominatiivi vai partitiivi? Kun osaa pari sääntöä, niin se ei ole vaikeaa.

Anssi: No mikä sääntö siinä sitten auttaa?

Jutta: No, minä ajattelen näin: Ensimmäinen sääntö: Jos subjekti on ainesana ja se on saksassa ilman artikkelia, se on suomessa partitiivissa: ”Jääkaapissa on maitoa.” ”Lasissa on vettä.” Toinen sääntö: Mutta jos subjekti on lauseen alussa, se on aina nominatiivissa: ”Maito on lopussa.” Salaatti maksaa paljon.” Sitten on vielä kolmas sääntö …

Anssi: Ei, ei, ei … uskon … apua!

Jutta: … siis kolmas ja viimeinen tärkeä sääntö: Jos lauseen subjekti on ainesana, niin sen predikatiivi on partitiivissa. Esimerkiksi: ”Maito on valkoista.” Mutta jos subjekti ei ole ainesana, predikatiivi on nominatiivissa. Esimerkiksi: ”Omena on punainen.”

Anssi: Sinä osaat kaikki säännöt ulkoa!

Jutta: En osaa! Hei, mikä pysäkki tämä on? … Hei hei!

Anssi: No moi! Kiitos oppitunnista. Mikä nainen!

Learn languages from TV shows, movies, news, articles and more! Try LingQ for FREE

Kuulostaa hyvältä 4 - Raitiovaunussa ||In der Straßenbahn sounds||On the tram ||Tramda låter||spårvagnen Klingt gut 4 - In der Straßenbahn Sounds good 4 - Tram Ça sonne bien 4 - Dans le tram Brzmi dobrze 4 - W tramwaju Звучит хорошо 4 - В трамвае Låter bra 4 - På spårvagnen Kulağa hoş geliyor 4 - Tramvayda Звучить добре 4 - У трамваї 听起来不错 4 - 在电车上

Jutta: Hei, Anssi! ||Anssi Jutta: Hello, Anssi! Mitä sinä teet tässä raitiovaunussa? ||||in der Straßenbahn What|you|are doing|in this|in this tram ||||tramvayda ||||spårvagnen Was machst du hier in der Straßenbahn? What are you doing on this tram? ¿Qué haces en este tranvía? Bu tramvayda ne yapıyorsun?

Anssi: No, minä en vain voi mennä kotiin, ennen kuin tiedän, miksi sinä puhut suomea noin hyvin! ||||||||||weiß ich|||||so gut| |No|I|in|just|can||home|before|"before"|I know|why||speak||that|well ||||||||||biliyorum|||||| Anssi: Nun, ich kann einfach nicht nach Hause gehen, bevor ich nicht weiß, warum du so gut Finnisch sprichst! Anssi: Well, I just can't go home until I know why you speak Finnish so well! Anssi: ¡Bueno, no puedo irme a casa hasta que sepa por qué hablas finlandés tan bien! Ансси: Ну, я просто не могу вернуться домой, пока не узнаю, почему ты так хорошо говоришь по-фински! Anssi: Finceyi neden bu kadar iyi konuştuğunu öğrenmeden eve gidemem!

Jutta: Minä opiskelen suomea. ||I study|Finnish Jutta: Ich lerne Finnisch. Jutta: I'm studying Finnish. Fince çalışıyorum.

Anssi: Mutta miksi sinä opiskelet suomea? |but|why||| Anssi: But why are you studying Finnish? Anssi: Peki neden Fince çalışıyorsun?

Jutta: No siksi, että suomi on mielenkiintoinen kieli. ||deshalb||Finnisch||interessante| |No (1)|that's why|that|Finnish||interesting|language ||||||ilginç| ||||||intressant| Jutta: Well, because Finnish is an interesting language. Jutta: Bueno, porque el finlandés es un idioma interesante. Jutta: Çünkü Fince ilginç bir dil.

Anssi: Mutta kaikki sanovat, että se on vaikea kieli. ||everyone|say|that|it||difficult|language Anssi: But everyone says it's a difficult language. Anssi: Pero todo el mundo dice que es un idioma difícil. Anssi: Ama herkes bunun zor bir dil olduğunu söylüyor.

Jutta: Niin monet ulkomaalaiset ajattelevat. |||Ausländer|denken |So|many|foreigners|"think" |||yabancılar| ||||tänker Jutta: Das denken auch viele Ausländer. Jutta: So many foreigners think. Jutta: Muchos extranjeros piensan. Jutta: Birçok yabancı böyle düşünüyor. Suomi on kyllä erilainen kieli, mutta ei erilainen ole aina sama kuin vaikea. ||indeed|different||but|not|different|is|always|the same|the same as|difficult Although Finland is a different language, it is not always the same as difficult. Finlandia es un idioma diferente, pero no siempre es el mismo ya que es difícil. A finn egy más nyelv, de a más nem mindig ugyanaz, mint a nehéz. Fince farklı bir dildir, ancak farklı olmak her zaman zor olmakla aynı anlama gelmez.

Anssi: Mutta vaikka minä olen suomalainen, niin minä en tiedä miksi ”omena on punainen” mutta ”maito on valkoista”. |||||||||||Apfel||||||weißes ||"even though"||||"so"||not|"know"|"why"|apple|is|red||milk||white in color |||||||||||elma|||||| |||||||||||äpple|||||| Anssi: Aber obwohl ich Finne bin, weiß ich nicht, warum "der Apfel rot ist", aber "die Milch weiß ist". Anssi: But even if I am Finnish, and I do not know why, "the apple is red" but "milk is white." Anssi: Pero aunque soy finlandés, no sé por qué "la manzana es roja" y "la leche es blanca". Anssi: De bár finn vagyok, nem tudom, hogy "az alma miért piros", de "a tej miért fehér". Anssi: Ama Finli olmama rağmen neden "elma kırmızı" ama "süt beyaz" olduğunu bilmiyorum.

Jutta: Et tietysti, koska sinä puhut automaattisesti oikein. ||natürlich||||automatisch| |You don't|of course|because|you||automatically|correctly ||||||otomatik olarak| Jutta: Natürlich nicht, denn man spricht ja automatisch richtig. Thing: Of course not, because you automatically speak correctly. Cosa: Por supuesto que no, porque automáticamente hablas correctamente. Jutta: Természetesen nem, mert automatikusan helyesen beszélsz. Jutta: Tabii ki hayır, çünkü otomatik olarak doğru konuşuyorsunuz.

Anssi: Miten sinä sitten tiedät, milloin ”punainen” on oikein ja milloin ”valkoista”! |How||"then"|you know|when|red||correct||when|white ||||biliyorsun||||||| |||||när|||||när| Anssi: Woher weißt du dann, wann "rot" richtig ist und wann "weiß" falsch! Anssi: How do you know when “red” is right and when is “white”! Anssi: ¿Cómo sabes cuándo "rojo" es correcto y cuándo es "blanco"? Anssi: Akkor honnan tudod, hogy mikor a "piros" a helyes és mikor a "fehér" a helytelen! Anssi: O zaman "kırmızı "nın ne zaman doğru, "beyaz "ın ne zaman yanlış olduğunu nereden biliyorsun!

Jutta: Kysymys on siis: nominatiivi vai partitiivi? ||||Nominativ||Partitiv |Question||"then"|nominative case|or|partitive case |||yani|nominatif||belirtili nesne ||||nominativ||partitiv Jutta: Die Frage ist also: Nominativ oder Partitiv? Jutta: So the question is: nominative or partitive? Jutta: Entonces la pregunta es: ¿nominativo o partitivo? Jutta: Öyleyse soru şu: yalın mı yoksa ortaç mı? Kun osaa pari sääntöä, niin se ei ole vaikeaa. |kennt||Regeln||||| When|knows|a couple of|rules|||||difficult |||kuraları||||| |||regler||||| Wenn man ein paar Regeln kennt, ist es nicht schwer. Knowing a couple of rules is not difficult. Cuando conoces un par de reglas, no es difícil. Ha ismerünk néhány szabályt, nem nehéz. Birkaç kuralı öğrendikten sonra zor değildir.

Anssi: No mikä sääntö siinä sitten auttaa? |||Regel||| |No|what|rule|in that|then|helps |||kuralar|orada|| |||regel||| Anssi: Nun, welche Regel hilft dann? Anssi: So what's the rule then? Anssi: Bueno, ¿qué regla ayuda con eso? Anssi: Nos, akkor milyen szabály segít? Anssi: Peki, o zaman hangi kural yardımcı olur?

Jutta: No, minä ajattelen näin: Ensimmäinen sääntö: Jos subjekti on ainesana ja se on saksassa ilman artikkelia, se on suomessa partitiivissa: ”Jääkaapissa on maitoa.” ”Lasissa on vettä.” Toinen sääntö: Mutta jos subjekti on lauseen alussa, se on aina nominatiivissa: ”Maito on lopussa.” Salaatti maksaa paljon.” Sitten on vielä kolmas sääntö … |||denke so|||||Subjekt, Subjektwort||Stoffname||||auf Deutsch||Artikel (des Substantivs)||||im Partitiv|Im Kühlschrank|||im Glas|||||||||Satz|am Anfang||||im Nominativ||||Salat||||||dritte| |No (1)|I|I think|"like this"|First|rule|If|subject||mass noun|and|it||in German|without|article|||in Finland|In partitive case|In the fridge||milk|In the glass|there|water|second|rule|But|if|subject|is|the sentence|at the beginning||is|always|in the nominative|milk||at the end|Salad costs a lot.|pay|much|||still|third rule|rule ||||||||özne||||||||belirtili artikel||||||||bardakta||||kuralık|||özne||cümle(1)|||||nominatifte||||Salata||||||| |||jag tänker|så här||regel||subjekt||materiell||||||artikel||||partitiv||||glasen||||regel||||||||||nominativ|||||||||||regel Jutta: Also, ich sehe das so: Die erste Regel: Wenn das Subjekt ein Substantiv ist und es im Deutschen ohne Artikel steht, steht es im Finnischen im Partitiv: "Es ist Milch im Kühlschrank." "Es ist Wasser im Glas." Zweite Regel: Wenn das Subjekt am Anfang eines Satzes steht, steht es immer im Nominativ: "Die Milch steht am Ende." Der Salat kostet sehr viel." Dann gibt es noch die dritte Regel ... Jutta: Well, I think like this: First rule: If the subject is a substantive and it is in German without an article, in Finnish it is in the partitive: "There is milk in the refrigerator." "There's water in the glass." Another rule: But if the subject is at the beginning of the sentence, it is always in the nominative case: "The milk is finished." Salad costs a lot.” Then there is the third rule... Jutta: Bueno, pienso así: la primera regla: si un sujeto es un ingrediente y está en alemán sin artículo, está en el partitivo finlandés: "Hay leche en la nevera". Hay agua en el vaso. La segunda regla: Pero si el sujeto está al principio de una oración, siempre está en el nominativo, "La leche está al final". La ensalada cuesta mucho.” Luego está la tercera regla… Jutta: Nos, én ezt gondolom: Az első szabály: Ha az alany főnév, és németül cikk nélkül van, akkor finnül partitivusban van: "Van tej a hűtőben". "Van víz a pohárban." Második szabály: De ha az alany a mondat elején van, akkor mindig nominativusban van: "A tej a mondat végén van". A saláta sokba kerül." Aztán ott van a harmadik szabály ... Jutta: Ben şöyle düşünüyorum: İlk kural: Eğer özne bir isimse ve Almanca'da artikelsiz ise, Fince'de partitif olarak kullanılır: "Buzdolabında süt var." "Bardakta su var." İkinci kural: Ancak özne cümlenin başındaysa, her zaman yalın haldedir: "Süt en sonda." Salata çok pahalı." Bir de üçüncü kural var...

Anssi: Ei, ei, ei … uskon … apua! ||||glaube|Hilfe Anssi|No|||I believe|help ||||jag tror| Anssi: No, no, no ... I think ... help! Anssi: No, no, no creo... ¡ayuda! Anssi: Nem, nem, nem, nem ... Azt hiszem ... segítség! Anssi: Hayır, hayır, hayır... Sanırım... Yardım edin!

Jutta: … siis kolmas ja viimeinen tärkeä sääntö: Jos lauseen subjekti on ainesana, niin sen predikatiivi on partitiivissa. ||||letzte||||||||||Prädikativ|| |"then"|third|and|last|important|rule|If|sentence(1)|||mass noun||its|predicate is in partitive||in the partitive ||||son||||||||||tamlayıcı öge|| ||||sista||regel|||||materialpartikel|||predikativ||i partitiv Jutta: ... also die dritte und letzte wichtige Regel: Wenn das Subjekt eines Satzes ein Substantiv ist, dann steht das Prädikat im Partitiv. Jutta: ... so the third and last important rule: If the subject of the sentence is a noun, then its predicate is in the partitive. Cosa:… así que la tercera y última regla importante: si el sujeto de una oración es un sujeto, entonces su predicado está en el partitivo. Jutta: ... tehát a harmadik és egyben utolsó fontos szabály: Ha a mondat alanya megszámlálhatatlan főnév, akkor az állítmánya partitivusban áll. Jutta: ... yani üçüncü ve son önemli kural: Eğer bir cümlenin öznesi bir isimse, yüklemi partitiftir. Esimerkiksi: ”Maito on valkoista.” Mutta jos subjekti ei ole ainesana, predikatiivi on nominatiivissa. For example|milk||white||||||mass noun|predicate adjective||in the nominative |||||||||ämnesord|||nominativ Zum Beispiel: "Milch ist weiß." Aber wenn das Subjekt nicht der Konstituent ist, steht das Prädikat im Nominativ. For example: "Milk is white." But if the subject is not a substantive, the predicate is in the nominative case. Por ejemplo, "La leche es blanca". Pero si el sujeto no es sujeto, el predicado está en nominativo. Örneğin, "Süt beyazdır." Ancak özne kurucu değilse, yüklem yalın haldedir. Esimerkiksi: ”Omena on punainen.” Zum Beispiel: "Der Apfel ist rot." For example: "The apple is red." Örneğin, "Elma kırmızıdır."

Anssi: Sinä osaat kaikki säännöt ulkoa! ||weißt||| |You|know|all|rules|by heart ||biliyorsun|||ezberden Anssi||kan||reglerna|utantillåt Anssi: Du kennst alle Regeln auswendig! Anssi: You know all the rules! Anssi: Tüm kuralları ezbere biliyorsun!

Jutta: En osaa! ||kann nicht |I|I can't Jutta: I can't! Jutta: ¡No puedo! Yapamam! Hei, mikä pysäkki tämä on? ||Haltestelle|| |what|bus stop|this| ||durak|| ||hållplats|| Hey, what's the stop? Hey, burası hangi durak? … Hei hei! … Bye!

Anssi: No moi! |No (1)|hi there Anssi: Well hi! Hayır ben! Kiitos oppitunnista. |für die Unterrichtsstunde thank you|"for the lesson" |ders için |lektionen Thanks for the lesson. Köszönöm a leckét. Ders için teşekkürler. Mikä nainen! was für ein|Frau What a|What a woman! Was für eine Frau! What woman! Micsoda nő! Ne kadın ama!