Näin broileri päätyy sun lautaselle
Ennen 8-viikkonen broileri painoi noin 900 grammaa.
Nykyään se voi kasvaa samassa ajassa yli 4-kiloseksi.
Ja me suomalaiset syödään kanaa aika paljon.
Niin tämänkertainen ateriamme pääraaka-aine onkin kana.
2000-luvulla sitä on alettu mussuttaa nii älyttömästi, että se alkaa jo olla Suomen syödyintä lihaa.
Kanaa menee yli 25 kiloa per naama.
Kananlihan suosion kasvua selittänee valmistuksen helppous, halpa hinta ja se, että sitä pidetään terveellisempänä vaihtoehtona punaselle lihalle.
Mutta miten suomalainen kana voi, ja millasen elämän se elää?
Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa broileria.
Ja broilerihan on siis lihantuotantoon jalostettu kana.
Ne elävät kasvattamoissa, jotka painottuvat aika vahvasti läntiseen Suomeen, lähelle teurastamoita, koska sinnehän broilerit lopulta päätyvät.
Broileritilojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt, mutta broilerin tuotanto kasvanut.
Se tietenki tarkottaa sitä, että yhdellä tilalla on enemmän kanoja.
Keskimäärin 80 000.
Suomalaisen broilerin tarina alkaa ulkomailta, useimmiten Ruotsista.
Sieltä tuodaan tänne untuvikkoja, jotka munii tulevia broilereita.
Nämä broilerin munat viedään hautomoon, joka simuloi kanaemon hautomista.
Hautomossa untuvikot pyritään saada kuoriutumaan ja siirrettyä kasvattamoon 24 tunnin sisällä.
Vastakuoriutunut poikanen painaa noin 40 grammaa.
Kasvattamossa ne elävät 5 viikkoa, ja kasvaa hurjaa tahtia.
Mutta ihan neljään kiloon ne eivät ehdi meillä kasvamaan.
Suomalainen broileri menee lihoiksi noin 2 kilon kokoisena.
Viiden viikon jälkee tällainen lintupuimuri tulee ja nappaa broilerit kyytiin.
Sitten ne lähtevät laatikoihin ja rekoissa teurastamolle.
Suomessa matkat kasvattamoilta teurastamoille on suhteellisen lyhyitä, mutta kuljetukset aiheuttaa kanoille silti paljo stressiä.
Teurastamolla kanat tainnutetaan, tapetaan ja jalostetaan erilaisiksi tuotteiksi, joita me haemme kaupasta.
Suomessa on käytössä all in all out -systeemi, eli kasvattamoissa on yksi erä broilereita kerrallaan, ja ne kaikki lähtee samalla kertaa teuraalle.
Muutama prosentti broilereista ehtii kuolla kuitenki kuolla viiden viikon aikana eri vaiheissa jo ennen teurastatusta.
Mutta millaista elämää se 5 viikkoa on, minkä kanat ehtivät elämäänsä viettää?
Kun kuoriutuneet tiput tulee kasvattamoon, niin niillä on siellä tilaa liikkua ja syödä.
Broilereilla on kasvattamoissa virikkeitä, jotta ne voisivat esim kuopsuttaa maata ja kylpeä kuivikkeessa, eli tehdä kaikkea sellaista, mitä kanat tekee.
Jalostettu broileri on kuitenkin aika passiivinen otus.
Hurja kasvuvauhti vähentää näitä lajityypillisiä harrastuksia.
Etenki broilerin lähestyessä teurasikää, se ei hirveästi ylimääräsiä harrastele.
Suomalainen broileri on verrattain terve eläin.
Tauteja, kuten salmonellaa on vähän, ja antibiootteja tarvitsee antaa vain harvoin.
Yksi syy tartuntatautien vähyyteen kanoilla on se, että ne viettävät koko elämänsä eristyksissä sisätiloissa.
Kun katsotaan hyvinvointimittareita, joita meillä on käytössä, eli vaikka eläinten kuolleisuutta tai löydöksiä, joita tehdään teurastamolla liittyen lintujen puhtauteen tai jalkapohjatulehduspisteisiin, ja muihin tällaisiin, niin ne osoittavat, että meillä linnut voivat hyvin.
Mutta kyllä niitä ongelmiakin on.
Eläintiheys on sellanen, mikä meillä on negatiivinen moniin muihin maihin verrattuna.
Suomessa kanoja saa olla enintään 42 kiloa neliömetrillä.
Tämä voisi tarkottaa jopa kahtakymmentä kanaa neliölle.
Mut koska Suomessa kanat tulevat ja lähtevät kerralla, niin noin tiivistä kanoilla on vasta elämän loppupuolella.
Mutta kyllä siellä aika ahdasta silloin tosiaan on.
Ja ihan vaan jo se jalostaminen aiheuttaa ongelmia kanoille.
Kyllä nopeeseen kasvuun valitettavasti liittyy näitä jalkaterveysongelmia.
Siellä voi olla tulehduksellisia ja kävelykyky on huono.
Se voi osittain johtua näistä kivuliaista jalkavioista, mutta osittain myös linnun rakenteesta.
Yksi tapa, miten broilerien terveysongelmia voitaisiin vähentää, olisi hitaammin kasvavan broilerin suosiminen.
Sillon kanat saisivat elää 8-9 viikkoa, kasvuvauhti olisi hitaampi ja kroppa kestäisi kasvua paremmin.
Mutta…
Jos vaihdetaan eläinjaloste hitaammin kasvavaan, niin se vääjäämättä nostaa ympäristövaikutuksia, se nostaa myös kuluttajan hintaa.
Toinen, vielä tehokkaampi tapa olisi tietenki se, että broileria ei enää suurissa määrin tuotettaisi ihmisen syötäväksi.
Mutta ne meidän kanansyönnistä kertovat tilastot kertovat, että näin ei ehkä ihan hetkeen ole tapahtumassa.
Mitä ajatuksia broilerin tuotanto sussa herättää?
Entä oisitko sää valmis maksamaan enemmän kanasta, joka on saanu elää vähä pitemmän ja aktiivisemman elämän?
Kerro tonne alle ja tilaa tää kanava!