×

Utilizziamo i cookies per contribuire a migliorare LingQ. Visitando il sito, acconsenti alla nostra politica dei cookie.


image

Kolmannen maailman puheenvuoroja, Kiinan uusi silkkitie ja tuleva maailmanjärjestys

Kiinan uusi silkkitie ja tuleva maailmanjärjestys

”Kiinan presidentti Xi Jinping puhui syyskuussa 2013 Kazakstanissa ensimmäisen kerran julkisesti uuden silkkitien rakentamisesta. Kuukausi myöhemmin Indonesiassa hän mainitsi, että merireitit Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan ovat myös osa uutta silkkitietä.

Hanketta kutsutaan Kiinassa myös nimellä ”yksi vyöhyke, yksi tie”, sillä se yhdistää valmistuessaan noin 60 maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi. Näissä maissa asuu yli puolet maailman väestöstä. Hanke tulee voimaannuttamaan nousevaa Kiinaa.”

Näin kirjoittaa Minghao Zhao tutkimusraportissaan China's New Silk Road Initiative. Zhao toimii tutkijana Pekingissä sijaitsevassa Renminin yliopistossa, joka on erikoistunut yhteiskuntatieteisiin.

Kiinan suunnittelema uusi silkkitie kulkee suurelta osin samaa reittiä kuin muinainen idän ja lännen yhdistänyt silkkitie, jota kauppakaravaanit vaelsivat yli tuhannen vuoden ajan. Tuo legendaarinen silkkitie muodosti laajan teiden verkoston, sillä pääreitiltä erkani matkan varrella lukuisia pienempiä teitä. Myös uuden silkkitien pääreitiltä erkanee tie- ja rautatieyhteyksiä esimerkiksi Intiaan, Pakistaniin ja Afganistaniin.

Uuden silkkitien pääväylä kulkee Kiinasta Keski-Aasian kautta Iraniin ja sieltä Turkkiin. Istanbulista reitti jatkuu Itä-Euroopan halki Moskovaan. Moskovasta pääväylä kulkee Valko-Venäjän kautta Liettuaan. Pääreitin on tarkoitus jatkua Liettuasta aina Afrikan sarveen saakka.

”Silkkitiehanke on pitänyt presidentti Xi Jinpingin kiireisenä. Viime vuonna hän vieraili lyhyen ajan sisällä kahdesti eri puolilla Itä-Eurooppaa. Matkan aikana hän solmi useita maiden välisiä sopimuksia, jotka varmistavat silkkitiehankkeen etenemisen. Euroopassa hankkeen ytimessä on Itä-Euroopan 16 entistä sosialistista valtiota.”

Tammikuussa saapui ensimmäinen tavarajuna Kiinan Yiwun kaupungista Lontooseen. Se taivalsi noin 12 000 kilometriä 16 päivässä. Junan Itätuuli -nimessä on symboliikkaa. Se muistuttaa vanhasta Mao Zedongin sanonnasta, jonka mukaan itätuuli voittaa länsituulen. Kiinan valtion rautatieyhtiö on jo solminut sopimukset liikenteen aloittamisesta 14 kaupunkiin eri puolilla Eurooppaa.

Silkkitien merireitit yhdistävät Kiinan Suezin kanavan kautta Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. Ateenan Pireuksen satamasta tulee ilmeisesti meriliikenteen keskeinen solmukohta Etelä-Euroopassa. Viime huhtikuussa kiinalainen varustamo Cosco osti jo kaksi kolmasosaa Pireuksen sataman osakepääomasta. Ateenasta on tarkoitus rakentaa luotijunayhteys Unkariin ja Saksaan.

Kiinan silkkitiehanke on kunnianhimoinen jättiprojekti, jonka rahoitus on vaatinut erityisjärjestelyjä.

”Kiina perusti kesäkuussa 2015 Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB). Se rahoittaa osin silkkitiehanketta. Perustamiskokoukseen osallistui 57 maata Aasiasta, Lähi-idästä ja Länsi-Euroopasta. Pankin perustamisen taustalla oli myös Kiinan tyytymättömyys siihen, että se ei ole saanut riittävästi ääntään kuuluviin Yhdysvaltojen johtamassa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa. Kiina perusti hankkeen rahoittamiseksi myös silkkitierahaston, jonne varattiin 40 miljardia dollaria projektin käynnistämiseksi.

Uusi silkkitie jatkaa tavallaan Pekingin 90-luvun Mene länteen -politiikkaa. Tuolloin sillä tarkoitettiin Kiinan sisäisten kehityserojen tasoittamista vauraan itärannikon ja läntisten alueiden välillä. Nyt silkkitiehankkeella tuetaan läntisten naapurimaiden vaurastumista.”

Kiinan mukaan uudesta talousvyöhykkeestä hyötyvät kaikki osapuolet. Silkkitiehanketta onkin verrattu Yhdysvaltojen antamaan Marshall-apuun Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen. Tuolla avulla sodan runtelema Eurooppa nostettiin jaloilleen. Nyt Kiina haluaa nostaa jaloilleen Keski-Aasian ohella Itä-Euroopan taloudet.

Minghao Zhaon mukaan tämän vuoksi EU on suhtautunut silkkitiehankkeeseen epäluuloisesti.

”EU:ssa on epäilty, että Kiina käyttää perinteistä ”hajoita ja hallitse” -menetelmää, kun se suosii hankkeessaan Itä-Euroopan maita. EU:ssa ei myöskään katsottu hyvällä Kiinan toimia Kreikan velkakriisin aikana, kun se vahvisti taloudellista ja poliittista tukeaan Ateenalle. Monet hankkeet ovat jo käynnistyneet Itä-Euroopassa. Unkari solmi ensimmäisenä EU-maana yhteistyösopimuksen Kiinan kanssa. Pilottihankkeena toteutetaan nopea junayhteys Budapestista Belgradiin. Myös Puola päätti yhteistyöstä Kiinan kanssa nopeasti. Sen seurauksena rakennetaan junayhteys Si Chuanin kaupungista Lodziin. Kiina aikoo myös investoida Gdanskin sataman kehittämiseen. Peking on solminut yhteistyösopimukset esimerkiksi Serbian, Kroatian, Tsekin ja Liettuan kanssa, jossa Kiina investoi Klaipedan sataman laajennukseen.”

Itä-Euroopan ohella Iran, Turkki ja Keski-Aasian maat ovat tukeneet silkkitiehanketta. Kiinalla on jo suora junayhteys Teheraniin. Maiden välit lämpenivät Yhdysvaltojen ja YK:n kauppasaarron aikana, jolloin Kiina toimitti Iraniin korkean teknologian tuotteita ja Iran vei raaka-aineita Kiinaan.

Keski-Aasian maiden ja Kiinan kauppasuhteet ovat tiivistyneet nopeasti. Kiina investoi maiden infrastruktuuriin ja rakentaa esimerkiksi Kazakstanista öljy- ja maakaasuputkia Kiinaan. Sen arvioidaan kontrolloivan jo kolmannesta maan luonnonresursseista. Afganistanin presidentti Ashraf Ghani uskoo, että uutta silkkitietä pitkin kulkisi tulevaisuudessa 80 prosenttia Afganistanin ja Euroopan välisestä kaupasta. Kiina on viime vuosina tukenut avokätisesti Afganistanin kehityshankkeita. Kohdemaat eivät kuitenkaan monesti hyödy toivomallaan tavalla Kiinan rakennushankkeista, sillä se toteuttaa ne usein oman työvoimansa avulla. Esimerkiksi Valko-Venäjälle Kiina on tuonut parin viime vuoden aikana yli 10 000 vierastyöläistä rakentamaan yhteistyöhankkeita.

On ilmeistä, että uusi silkkitie hyödyttää ensisijaisesti Kiinaa.

”Kiina voi kiihdyttää uuden silkkitien turvin talouskasvunsa ehkä jopa talousbuuminsa parhaiden vuosien lukuihin. Viime vuosinahan Kiinan talouskasvu on hyytynyt 6-7 prosenttiin. Silkkitiehanke auttaa Kiinaa selviämään kasvavista työvoimakustannuksista, pääsemään teollisen sektorin ylituotannostaan ja vapautumaan jatkuvasta energiapulastaan. Jos Kiina ei pysty säästämään energian kulutuksestaan, maa voi joutua tuomaan jopa 75 prosenttia öljystään vuonna 2030.

Seuraavan 20 vuoden kuluessa noin 300 miljoonaa talonpoikaa muuttaa kaupunkeihin. Kasvavan keskiluokan ruokkimiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi Kiinan on turvattava energian ja raaka-aineiden saantinsa. Uusi silkkitie toisi myös uusia markkinoita korkean jalostusasteen tavaroille ja palveluille.”

Minghao Zhaon mukaan silkkitie ei tarkoita ainoastaan valtion yhteistyötä silkkitien maiden kanssa, vaan myös provinssien suoria yhteyksiä tiettyihin maihin. Lähes kaikki provinssit ja autonomiset alueet ovat jo integroineet toimintansa hankkeeseen

”Esimerkiksi Yunnanin provinssilla on johtava rooli rakentaa yhteistyötä Bangladeshin, Intian ja Myanmarin kanssa. Ningxian autonominen alue Luoteis-Kiinassa pyrkii puolestaan islamilaisen pankkilaitoksen ja finanssisektorin kansainväliseksi keskukseksi. Ningxia, jonka väestöstä kolmannes on muslimeja, haluaa olla myös Kiinan pioneeri arabimaiden yhteistyössä.”

On selvää, että silkkitiehankkeella on talouden ohella laajat maailmanpoliittiset vaikutukset. Jotkut läntiset tarkkailijat ovat jo uumoilleet, että hankkeen tarkoitus on nostaa Kiina maailman ykkösvaltioksi.

Kiinan suhdetta kansainväliseen politiikkaan voi tarkastella hallinnollisten sukupolvien avulla. Mao Zedongin aikana painotettiin sotilaallista voimaa. Toisen sukupolven eli Deng Xiaopingin hallitessa Kiinaa korostettiin yleistä kansallista vahvuutta. Kolmas 90-luvun lopulla alkanut poliittinen sukupolvi on painottanut pehmeää valtaa. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä suuntaus on vain vahvistunut.

Pehmeässä vallassa suositaan voimapolitiikan sijaan esimerkiksi ulkomaisia investointeja, humanitaarista apua, erilaisia vaihto-ohjelmia ja diplomatiaa.

Monien poliittisten tarkkailijoiden mukaan Kiina syrjäyttää Yhdysvallat uudessa kansainvälisessä järjestyksessä. Se voi tapahtua kasvavan pehmeän vallan avulla, jolloin prosessi olisi vähittäinen ja suhteellisen hidas. Toisen raadollisemman skenaarion mukaan Kiina voi yhdistää pehmeään valtaan aikaisempien poliittisten sukupolvien keinoja. Se tarkoittaisi nationalismin ja sotilaallisen voiman vahvistamista. Tämän skenaarion toteutumista voivat auttaa presidentti Donald Trumpin äkkiväärät toimet Yhdysvalloissa.

Presidentti Xi Jinpingin otteissa on nähty merkkejä voimapolitiikan paluusta. Hän on puhunut usein kiinalaisen unelman toteuttamisesta. Jinpingille se tarkoittaa Kiinan 5000 vuotta vanhan sivilisaation suuruuden päivien elvyttämistä. Kaikilla kansalaisilla, kuten työläisillä, opettajilla ja sotilailla, on omat unelmansa, mutta niiden on oltava sopusoinnussa yhteisen kansallisen unelman kanssa.

Presidentti Xi Jinpingin on väitetty saaneen vaikutteita ajatteluunsa kovanlinjan haukkana tunnetulta Liu Mingfulta. Hän on entinen eversti, joka julkaisi vuonna 2010 bestseller -listalle nousseen teoksen Kiinan unelmasta. Pari vuotta sitten englanniksi käännettyä teosta on luettu huolellisesti myös Yhdysvalloissa. Liu Mingfun mukaan Kiinan on pyrittävä aktiivisesti syrjäyttämään Yhdysvallat johtopaikaltaan. Se ei onnistu ilman vahvaa armeijaa. Lopullinen välienselvittely voi johtaa myös maiden väliseen sotaan, mutta hänen mielestään Kiina pyrkii kaikin tavoin välttämään sen.

Presidentti Xi Jinping on esittänyt kiinalaisen unelman aikarajaksi vuosisadan puoliväliä. Tuolloin Kiinan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Presidentin mukaan Kiina on juhlavuonna 'vahva, harmoninen, moderni sosialistinen valtio, jonka kansalaisten elintaso on maailman huippuluokkaa'. Tuolloin maan armeija olisi myös täydellisesti modernisoitu.

Entä miten pekingiläinen tutkija Minghao Zhao näkee uuden silkkitiehankkeen yhteydet maailmanpolitiikkaan? Hän muotoilee näkemyksensä varovaisen diplomaattisesti:

”Silkkitiehanke viittaa siihen, että Kiina on suuresti laajentamassa strategista verkkoaan ja tekee syvällisiä yrityksiä asemoida itsensä uudelleen globaalissa geotaloudellisessa ja geopoliittisessa maisemassa.

Uusi silkkitie eroaa kuitenkin monin tavoin Kiinan aikaisemmista yhteistyöhankkeista. Se on uuden ajattelutavan ruumiillistuma Kiinan globaalissa strategiassa. Nykyisessä yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa se syventää Kiinan ja muiden maiden välistä suhdetta, mikä todella voimaannuttaa nousevaa Kiinaa.”

Kiinan uusi silkkitie ja tuleva maailmanjärjestys China's new silk road and the future world order

”Kiinan presidentti Xi Jinping puhui syyskuussa 2013 Kazakstanissa ensimmäisen kerran julkisesti uuden silkkitien rakentamisesta. “In September 2013, Chinese President Xi Jinping spoke publicly in Kazakhstan about the construction of a new silk road. Kuukausi myöhemmin Indonesiassa hän mainitsi, että merireitit Kiinasta Afrikkaan ja Eurooppaan ovat myös osa uutta silkkitietä. A month later in Indonesia, he mentioned that sea routes from China to Africa and Europe are also part of the new Silk Road.

Hanketta kutsutaan Kiinassa myös nimellä ”yksi vyöhyke, yksi tie”, sillä se yhdistää valmistuessaan noin 60 maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi. The project is also referred to as "one zone, one road" in China, as it connects with the completion of some 60 countries as one economic zone. Näissä maissa asuu yli puolet maailman väestöstä. Hanke tulee voimaannuttamaan nousevaa Kiinaa.” The project will force emerging China. ”

Näin kirjoittaa Minghao Zhao tutkimusraportissaan China’s New Silk Road Initiative. This is how Minghao Zhao writes in her research report on China's New Silk Road Initiative. Zhao toimii tutkijana Pekingissä sijaitsevassa Renminin yliopistossa, joka on erikoistunut yhteiskuntatieteisiin. Zhao is a researcher at Renmin University in Beijing, which specializes in social sciences.

Kiinan suunnittelema uusi silkkitie kulkee suurelta osin samaa reittiä kuin muinainen idän ja lännen yhdistänyt silkkitie, jota kauppakaravaanit vaelsivat yli tuhannen vuoden ajan. China's planned new silk road follows much of the same route as the ancient East-West silk road, which was traversed by merchant caravans for over a thousand years. Tuo legendaarinen silkkitie muodosti laajan teiden verkoston, sillä pääreitiltä erkani matkan varrella lukuisia pienempiä teitä. That legendary Silk Road formed a vast network of roads as many smaller roads branched off along the main route. Myös uuden silkkitien pääreitiltä erkanee tie- ja rautatieyhteyksiä esimerkiksi Intiaan, Pakistaniin ja Afganistaniin. Road and rail links to India, Pakistan and Afghanistan, for example, will also depart from the main route of the new Silk Road.

Uuden silkkitien pääväylä kulkee Kiinasta Keski-Aasian kautta Iraniin ja sieltä Turkkiin. Istanbulista reitti jatkuu Itä-Euroopan halki Moskovaan. Moskovasta pääväylä kulkee Valko-Venäjän kautta Liettuaan. From Moscow, the main highway runs through Belarus to Lithuania. Pääreitin on tarkoitus jatkua Liettuasta aina Afrikan sarveen saakka. The main route is to continue from Lithuania all the way to the Horn of Africa.

”Silkkitiehanke on pitänyt presidentti Xi Jinpingin kiireisenä. "Silkship project has kept President Xi Jinping busy. Viime vuonna hän vieraili lyhyen ajan sisällä kahdesti eri puolilla Itä-Eurooppaa. Last year, he visited twice across Eastern Europe within a short period of time. Matkan aikana hän solmi useita maiden välisiä sopimuksia, jotka varmistavat silkkitiehankkeen etenemisen. During the trip, he signed several agreements between the two countries to ensure the progress of the silk project. Euroopassa hankkeen ytimessä on Itä-Euroopan 16 entistä sosialistista valtiota.” In Europe, the project is at the heart of the 16 former socialist states of Eastern Europe. ”

Tammikuussa saapui ensimmäinen tavarajuna Kiinan Yiwun kaupungista Lontooseen. In January, the first freight train arrived from Yiwu, China, to London. Se taivalsi noin 12 000 kilometriä 16 päivässä. Junan Itätuuli -nimessä on symboliikkaa. The train in the Eastern Wind is symbolized. Se muistuttaa vanhasta Mao Zedongin sanonnasta, jonka mukaan itätuuli voittaa länsituulen. It reminds us of the old saying of Mao Zedong that the Eastern Wind wins the wind. Kiinan valtion rautatieyhtiö on jo solminut sopimukset liikenteen aloittamisesta 14 kaupunkiin eri puolilla Eurooppaa. The Chinese state-owned railway company has already signed agreements to operate traffic to 14 cities across Europe.

Silkkitien merireitit yhdistävät Kiinan Suezin kanavan kautta Eurooppaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. The Sea Routes of the Silk Road link China through the Suez Canal to Europe, the Middle East and Africa. Ateenan Pireuksen satamasta tulee ilmeisesti meriliikenteen keskeinen solmukohta Etelä-Euroopassa. The Athens port of Piraeus appears to be a key hub in maritime traffic in southern Europe. Viime huhtikuussa kiinalainen varustamo Cosco osti jo kaksi kolmasosaa Pireuksen sataman osakepääomasta. Last April, the Chinese shipping company Cosco already acquired two-thirds of the share capital in the port of Piraeus. Ateenasta on tarkoitus rakentaa luotijunayhteys Unkariin ja Saksaan.

Kiinan silkkitiehanke on kunnianhimoinen jättiprojekti, jonka rahoitus on vaatinut erityisjärjestelyjä. The Chinese Silk Road project is an ambitious waste project whose financing has required special arrangements.

”Kiina perusti kesäkuussa 2015 Aasian infrastruktuuri-investointipankin (AIIB). “In June 2015, China established the Asian Infrastructure Investment Bank (AIIB). Se rahoittaa osin silkkitiehanketta. It partly finances the Silk Road project. Perustamiskokoukseen osallistui 57 maata Aasiasta, Lähi-idästä ja Länsi-Euroopasta. 57 countries from Asia, the Middle East and Western Europe attended the inaugural meeting. Pankin perustamisen taustalla oli myös Kiinan tyytymättömyys siihen, että se ei ole saanut riittävästi ääntään kuuluviin Yhdysvaltojen johtamassa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa. The establishment of the bank was also based on China's dissatisfaction with the lack of sufficient votes in the United States-led World Bank and the International Monetary Fund. Kiina perusti hankkeen rahoittamiseksi myös silkkitierahaston, jonne varattiin 40 miljardia dollaria projektin käynnistämiseksi. China also funded the project to finance the project, which provided $ 40 billion to launch the project.

Uusi silkkitie jatkaa tavallaan Pekingin 90-luvun Mene länteen -politiikkaa. In a way, the new Silk Road continues Beijing's '90s Go West' policy. Tuolloin sillä tarkoitettiin Kiinan sisäisten kehityserojen tasoittamista vauraan itärannikon ja läntisten alueiden välillä. At the time, it meant bridging China's internal development gap between the prosperous East Coast and the West. Nyt silkkitiehankkeella tuetaan läntisten naapurimaiden vaurastumista.” Now, the Silk Road project is supporting the prosperity of our western neighbors. ”

Kiinan mukaan uudesta talousvyöhykkeestä hyötyvät kaikki osapuolet. According to China, the new economic zone benefits all parties. Silkkitiehanketta onkin verrattu Yhdysvaltojen antamaan Marshall-apuun Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen. Indeed, the Silk Road project has been compared to US Marshall aid to Europe after World War II. Tuolla avulla sodan runtelema Eurooppa nostettiin jaloilleen. With that help, war-torn Europe was brought to its feet. Nyt Kiina haluaa nostaa jaloilleen Keski-Aasian ohella Itä-Euroopan taloudet. Now, China wants to raise its economy along with Central Asia, alongside Eastern Europe.

Minghao Zhaon mukaan tämän vuoksi EU on suhtautunut silkkitiehankkeeseen epäluuloisesti. According to Minghao Zhao, therefore, the EU has been skeptical about the silk screen project.

”EU:ssa on epäilty, että Kiina käyttää perinteistä ”hajoita ja hallitse” -menetelmää, kun se suosii hankkeessaan Itä-Euroopan maita. “The EU has suspected that China is using the traditional 'scatter and rule' method when it favors Eastern European countries in its project. EU:ssa ei myöskään katsottu hyvällä Kiinan toimia Kreikan velkakriisin aikana, kun se vahvisti taloudellista ja poliittista tukeaan Ateenalle. Also, the EU did not feel good about China's efforts during the Greek debt crisis, as it strengthened its economic and political support for Athens. Monet hankkeet ovat jo käynnistyneet Itä-Euroopassa. Many projects have already started in Eastern Europe. Unkari solmi ensimmäisenä EU-maana yhteistyösopimuksen Kiinan kanssa. Hungary is the first EU country to sign a cooperation agreement with China. Pilottihankkeena toteutetaan nopea junayhteys Budapestista Belgradiin. The pilot project will be a high-speed train connection from Budapest to Belgrade. Myös Puola päätti yhteistyöstä Kiinan kanssa nopeasti. Poland also decided to cooperate quickly with China. Sen seurauksena rakennetaan junayhteys Si Chuanin kaupungista Lodziin. Kiina aikoo myös investoida Gdanskin sataman kehittämiseen. China will also invest in the development of the port of Gdansk. Peking on solminut yhteistyösopimukset esimerkiksi Serbian, Kroatian, Tsekin ja Liettuan kanssa, jossa Kiina investoi Klaipedan sataman laajennukseen.” Beijing has signed cooperation agreements with, for example, Serbia, Croatia, the Czech Republic and Lithuania, where China is investing in the extension of the Klaipeda port. "

Itä-Euroopan ohella Iran, Turkki ja Keski-Aasian maat ovat tukeneet silkkitiehanketta. In addition to Eastern Europe, Iran, Turkey and the Central Asian countries have supported a silk project. Kiinalla on jo suora junayhteys Teheraniin. China already has a direct train connection to Tehran. Maiden välit lämpenivät Yhdysvaltojen ja YK:n kauppasaarron aikana, jolloin Kiina toimitti Iraniin korkean teknologian tuotteita ja Iran vei raaka-aineita Kiinaan. During the US and UN embargo, China broke up high-technology products to Iran and Iran exported raw materials to China.

Keski-Aasian maiden ja Kiinan kauppasuhteet ovat tiivistyneet nopeasti. Trade relations between Central Asian countries and China have rapidly intensified. Kiina investoi maiden infrastruktuuriin ja rakentaa esimerkiksi Kazakstanista öljy- ja maakaasuputkia Kiinaan. China invests in their infrastructure and builds oil and natural gas pipelines from Kazakhstan to China, for example. Sen arvioidaan kontrolloivan jo kolmannesta maan luonnonresursseista. It is estimated that it will already control the natural resources of a third country. Afganistanin presidentti Ashraf Ghani uskoo, että uutta silkkitietä pitkin kulkisi tulevaisuudessa 80 prosenttia Afganistanin ja Euroopan välisestä kaupasta. Afghanistan's President Ashraf Ghani believes that 80% of trade between Afghanistan and Europe would in the future run along the new Silk Road. Kiina on viime vuosina tukenut avokätisesti Afganistanin kehityshankkeita. In recent years, China has generously supported development projects in Afghanistan. Kohdemaat eivät kuitenkaan monesti hyödy toivomallaan tavalla Kiinan rakennushankkeista, sillä se toteuttaa ne usein oman työvoimansa avulla. However, the target countries do not often take advantage of China's construction projects, as they often do it through their own workforce. Esimerkiksi Valko-Venäjälle Kiina on tuonut parin viime vuoden aikana yli 10 000 vierastyöläistä rakentamaan yhteistyöhankkeita. For example, China has brought more than 10,000 migrant workers to Belarus in the last couple of years to build collaborative projects.

On ilmeistä, että uusi silkkitie hyödyttää ensisijaisesti Kiinaa. It is clear that the new Silk Road will primarily benefit China.

”Kiina voi kiihdyttää uuden silkkitien turvin talouskasvunsa ehkä jopa talousbuuminsa parhaiden vuosien lukuihin. "China can accelerate its economic growth through the new silkworm, perhaps even in the best years of its economic boom. Viime vuosinahan Kiinan talouskasvu on hyytynyt 6-7 prosenttiin. In recent years, China's economic growth has cooled to 6-7%. Silkkitiehanke auttaa Kiinaa selviämään kasvavista työvoimakustannuksista, pääsemään teollisen sektorin ylituotannostaan ja vapautumaan jatkuvasta energiapulastaan. The Silk Road project will help China cope with rising labor costs, overcome its overproduction in the industrial sector and relieve its ongoing energy shortage. Jos Kiina ei pysty säästämään energian kulutuksestaan, maa voi joutua tuomaan jopa 75 prosenttia öljystään vuonna 2030. If China fails to save on its energy consumption, it may have to import up to 75% of its oil by 2030.

Seuraavan 20 vuoden kuluessa noin 300 miljoonaa talonpoikaa muuttaa kaupunkeihin. Over the next 20 years, some 300 million peasants will move to cities. Kasvavan keskiluokan ruokkimiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi Kiinan on turvattava energian ja raaka-aineiden saantinsa. In order to feed the growing middle class and create new jobs, China needs to secure its energy and raw materials. Uusi silkkitie toisi myös uusia markkinoita korkean jalostusasteen tavaroille ja palveluille.” The new silk route would also open up new markets for high-value goods and services. ”

Minghao Zhaon mukaan silkkitie ei tarkoita ainoastaan valtion yhteistyötä silkkitien maiden kanssa, vaan myös provinssien suoria yhteyksiä tiettyihin maihin. According to Minghao Zhao, the Silk Road does not only mean government cooperation with the Silk Road countries, but also the provinces' direct links to certain countries. Lähes kaikki provinssit ja autonomiset alueet ovat jo integroineet toimintansa hankkeeseen Almost all provinces and Autonomous Communities have already integrated their activities into the project

”Esimerkiksi Yunnanin provinssilla on johtava rooli rakentaa yhteistyötä Bangladeshin, Intian ja Myanmarin kanssa. “For example, Yunnan Province has a leading role in building cooperation with Bangladesh, India and Myanmar. Ningxian autonominen alue Luoteis-Kiinassa pyrkii puolestaan islamilaisen pankkilaitoksen ja finanssisektorin kansainväliseksi keskukseksi. Ningxia Autonomous Region in Northwest China, in turn, is seeking to become an international center for the Islamic banking and financial sector. Ningxia, jonka väestöstä kolmannes on muslimeja, haluaa olla myös Kiinan pioneeri arabimaiden yhteistyössä.” Ningxia, which has a third of its Muslim population, also wants to be China's pioneer in Arab cooperation. "

On selvää, että silkkitiehankkeella on talouden ohella laajat maailmanpoliittiset vaikutukset. It is clear that the Silk Road project has, besides the economy, a major global political impact. Jotkut läntiset tarkkailijat ovat jo uumoilleet, että hankkeen tarkoitus on nostaa Kiina maailman ykkösvaltioksi. Some Western observers have already admitted that the project is intended to make China the number one country in the world.

Kiinan suhdetta kansainväliseen politiikkaan voi tarkastella hallinnollisten sukupolvien avulla. China's relationship with international politics can be viewed through administrative generations. Mao Zedongin aikana painotettiin sotilaallista voimaa. Military power was emphasized during Mao Zedong. Toisen sukupolven eli Deng Xiaopingin hallitessa Kiinaa korostettiin yleistä kansallista vahvuutta. The second generation, Deng Xiaoping, ruled China, emphasizing overall national strength. Kolmas 90-luvun lopulla alkanut poliittinen sukupolvi on painottanut pehmeää valtaa. The third political generation, which began in the late 1990s, has emphasized soft power. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä suuntaus on vain vahvistunut. Over the last 10 years, this trend has only intensified.

Pehmeässä vallassa suositaan voimapolitiikan sijaan esimerkiksi ulkomaisia investointeja, humanitaarista apua, erilaisia vaihto-ohjelmia ja diplomatiaa. Soft power favors, for example, foreign investment, humanitarian aid, various exchange programs and diplomacy over power policy.

Monien poliittisten tarkkailijoiden mukaan Kiina syrjäyttää Yhdysvallat uudessa kansainvälisessä järjestyksessä. According to many political observers, China is overtaking the United States in a new international order. Se voi tapahtua kasvavan pehmeän vallan avulla, jolloin prosessi olisi vähittäinen ja suhteellisen hidas. This can be accomplished through the growing soft power, which would make the process gradual and relatively slow. Toisen raadollisemman skenaarion mukaan Kiina voi yhdistää pehmeään valtaan aikaisempien poliittisten sukupolvien keinoja. In another, more radical scenario, China may combine soft power with the means of previous political generations. Se tarkoittaisi nationalismin ja sotilaallisen voiman vahvistamista. It would mean strengthening nationalism and military power. Tämän skenaarion toteutumista voivat auttaa presidentti Donald Trumpin äkkiväärät toimet Yhdysvalloissa. This scenario could be helped by President Donald Trump's sudden actions in the United States.

Presidentti Xi Jinpingin otteissa on nähty merkkejä voimapolitiikan paluusta. President Xi Jinping's grip has shown signs of a return to power politics. Hän on puhunut usein kiinalaisen unelman toteuttamisesta. He has often talked about realizing the Chinese dream. Jinpingille se tarkoittaa Kiinan 5000 vuotta vanhan sivilisaation suuruuden päivien elvyttämistä. For Jinping, it means reviving days of the greatness of China's 5000-year-old civilization. Kaikilla kansalaisilla, kuten työläisillä, opettajilla ja sotilailla, on omat unelmansa, mutta niiden on oltava sopusoinnussa yhteisen kansallisen unelman kanssa. All citizens, such as workers, teachers and soldiers, have their own dreams, but they must be in harmony with the common national dream.

Presidentti Xi Jinpingin on väitetty saaneen vaikutteita ajatteluunsa kovanlinjan haukkana tunnetulta Liu Mingfulta. President Xi Jinping has allegedly been influenced by his thoughts of Liu Mingful, a hard-line bark. Hän on entinen eversti, joka julkaisi vuonna 2010 bestseller -listalle nousseen teoksen Kiinan unelmasta. He is a former colonel who published an emerging work on the dream of China in the 2010 bestseller list. Pari vuotta sitten englanniksi käännettyä teosta on luettu huolellisesti myös Yhdysvalloissa. The book, which was translated into English a couple of years ago, has been carefully read in the United States. Liu Mingfun mukaan Kiinan on pyrittävä aktiivisesti syrjäyttämään Yhdysvallat johtopaikaltaan. According to Liu Mingfu, China must actively seek to oust the United States from its leadership. Se ei onnistu ilman vahvaa armeijaa. Lopullinen välienselvittely voi johtaa myös maiden väliseen sotaan, mutta hänen mielestään Kiina pyrkii kaikin tavoin välttämään sen. The final settlement could also lead to a war between the two countries, but he believes that China is making every effort to avoid it.

Presidentti Xi Jinping on esittänyt kiinalaisen unelman aikarajaksi vuosisadan puoliväliä. President Xi Jinping has proposed the Chinese Dream as the time limit of the middle of the century. Tuolloin Kiinan kansantasavalta täyttää 100 vuotta. Presidentin mukaan Kiina on juhlavuonna 'vahva, harmoninen, moderni sosialistinen valtio, jonka kansalaisten elintaso on maailman huippuluokkaa'. According to the President, China is a "strong, harmonious, modern socialist state with a world-class standard of living". Tuolloin maan armeija olisi myös täydellisesti modernisoitu. At that time, the country's army would also be completely modernized.

Entä miten pekingiläinen tutkija Minghao Zhao näkee uuden silkkitiehankkeen yhteydet maailmanpolitiikkaan? And how does Beijing researcher Minghao Zhao see the new Silk Road project's links to world politics? Hän muotoilee näkemyksensä varovaisen diplomaattisesti: He cautiously formulates his point of view:

”Silkkitiehanke viittaa siihen, että Kiina on suuresti laajentamassa strategista verkkoaan ja tekee syvällisiä yrityksiä asemoida itsensä uudelleen globaalissa geotaloudellisessa ja geopoliittisessa maisemassa. “The Silk Road project indicates that China is greatly expanding its strategic network and is making in-depth attempts to reposition itself in the global geo-economic and geopolitical landscape.

Uusi silkkitie eroaa kuitenkin monin tavoin Kiinan aikaisemmista yhteistyöhankkeista. However, the new Silk Road is very different from China's previous cooperation projects. Se on uuden ajattelutavan ruumiillistuma Kiinan globaalissa strategiassa. It is the embodiment of a new way of thinking in China's global strategy. Nykyisessä yhä keskinäisriippuvaisemmassa maailmassa se syventää Kiinan ja muiden maiden välistä suhdetta, mikä todella voimaannuttaa nousevaa Kiinaa.” In today's increasingly interdependent world, it is deepening the relationship between China and other countries, which will really empower emerging China. ”