×

Utilizziamo i cookies per contribuire a migliorare LingQ. Visitando il sito, acconsenti alla nostra politica dei cookie.


image

Kolmannen maailman puheenvuoroja, Voiko uskonto torjua ilmastonmuutosta?

Voiko uskonto torjua ilmastonmuutosta?

Paavi Franciscuksen päivä oli kiireinen. Veerabhadran Ramanathanille annettiin vain pari minuuttia aikaa parkkipaikalla tapaamiseen. Siinä ajassa hänen oli taivuteltava paavi Franciscus puhumaan ilmastonmuutoksesta seuraajilleen. Ramanathan valitsi sanansa tarkoin.

”Maailman johtavat tiedemiehet ja filosofit ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Sen on aiheuttanut suurimmaksi osaksi maailman rikkain miljardi ihmistä. Mutta maailman kolme miljardia köyhintä kansalaista kärsii pahimmista seurauksista. Siksi ilmastonmuutos on pohjimmiltaan eettinen ongelma”.

Paavi Franciscus kysyi Ramanathanilta, mitä hänen sitten pitäisi tehdä.

”Kun puhutte ihmisille, pyytäkää heitä olemaan parempia planeetan vartijoita. He kuuntelevat kyllä teitä”.

Paavi Franciscus noudatti Ramanathanin neuvoa ja antoi viime vuonna paimenkirjeen ilmastonmuutoksesta. Ympäristönsuojelun sanomaa hän on sen jälkeen toistanut lukuisissa tilaisuuksissa. Paavi Franciscus on puhunut siitä, kuinka yhteistä planeettaamme ryöstetään ja tuhotaan rangaistuksetta. Hänen mielestään pelkurimainen vastuuttomuus on vakava synti, kun emme puolusta yhteistä planeettaamme. Veerabhadran Ramanathania pidetään yhtenä maailman johtavana ilmastotutkijana. Hän työskentelee professorina ja ilmakehätieteiden keskuksen johtajana San Diegon yliopistossa Kaliforniassa.

Mikä sitten johdatti 71-vuotiaan Ramanathanin yhdeksi katolisen kirkon tieteelliseksi neuvonantajaksi? Ramanathan kertoo masentuneensa kymmenen vuotta sitten maailman hitaasta reagoimisesta ilmastonmuutoksen uhkaan. Hänestä tuntui kuin hän puhuisi kollegoidensa kanssa kuuroille korville.

”Minusta rupesi tuntumaan, että olin epäonnistunut elämässäni. Joka kerran kun tartuin tutkimusvälineisiini, tuloksena oli vain huonoja uutisia. Etenin urallani hyvin ja sain tunnustusta, mutta jotain puuttui. Tunsin, että minun olisi tehtävä enemmän, jotain konkreettista jotta emme ajautuisi täydelliseen umpikujaan”.

Veerabhadran Ramanathanin mukaan lyhyt tapaaminen paavin kanssa kesällä 2014 merkitsi hänelle eräänlaista ahaa-hetkeä.

”Luonnontieteiden ja uskonnon välillä ei ole minkäänlaista jännitettä ympäristökysymyksissä. Molemmat pyrkivät suojelemaan planeettaa. Uskonnon ja tieteen yhteistyöllä voi olla mullistava vaikutus ihmisten aktivoimiseksi yhteiseen kamppailuun.”

Aikaisemmin ajateltiin, että ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset näkyisivät vasta vuosisadan lopulla. Ramanathanin mukaan ne tulevat huomattavasti nopeammin.

”Ihmiskunnan tilannetta voisi verrata hurjaa vauhtia jyrkänteen reunaa lähestyvään autoon. Kun auto tulee liian lähelle jyrkännettä, mitään ei ole enää tehtävissä. Emme ole vielä tuossa tilanteessa, mutta meillä on aikaa vain 10-15 vuotta. Jos me emme tuossa ajassa pysty tekemään radikaaleja muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, seuraukset tulevat olemaan hirvittäviä”.

Ramanathan tuli ilmastotutkijoiden keskuudessa tunnetuksi jo 1970-luvun puolivälissä. Tuolloin hän havaitsi, että erilaisissa kylmälaitteissa käytetyt kloorifluorihiilivedyt eivät ainoastaan tuhoa otsonikerrosta, vaan kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. Veerabhadran Ramanathanin tie ilmastotutkijaksi on ollut aika mutkainen. Hän syntyi Tamil Nadussa, Etelä-Intiassa. Ramanathanin isä työskenteli myyntimiehenä kaupitellen yhdysvaltalaisia autonrenkaita. Kun perhe muutti isän työn perässä Bangaloreen, Karnatakan osavaltioon, poika joutui opiskelemaan englanniksi.

”Osasin vain tamilia, joten en ymmärtänyt sanaakaan, mitä minulle opetettiin. Tämä johti siihen, että en myöhemminkään kuunnellut kovin tarkoin opettajia. Menestyin huonosti, mutta samalla se kasvatti itsenäistä ajatteluani.”

Lukion jälkeen Ramanathan opiskeli insinööriksi ja työskenteli jonkin aikaa jääkaappien parissa. Hän kyllästyi pian työhön ja huonoon palkkaansa – ja hakeutui jatko-opintoihin Yhdysvaltoihin. Näin Ramanathan kertoo, miksi hän saapui alunperin Pohjois-Amerikkaan.

”Yhdysvaltoja pidettiin tuolloin Intiassa ”maidon ja hunajan maana”. Totta puhuen en ollut kovin innostunut jatko-opinnoista ja tieteen tekemisestä. Halusin vain oman Impala -merkkisen loistoauton. - Lopulta huomasin, että minusta voisi tulla hyvä tutkija. Samalla vaihdoin insinööritieteet ilmakehätieteisiin. Ja kiinnostuin Marsin ja Venuksen kasvihuonekaasujen mallintamisesta.”

Pari kymmentä vuotta sitten Ramanathan tuli tunnetuksi havainnoistaan Etelä-Aasian yllä leijuvasta ruskeasta pilvestä, joka oli laajuudeltaan Yhdysvaltojen kokoinen. Se koostui suureksi osaksi niin sanotuista lyhytikäisistä pienhiukkasista, kuten mustasta hiilestä eli noesta, metaanista, otsonista ja erilaisista teollisista kaasuista. Hänen tutkimusryhmänsä arvioi, että nämä epäpuhtaat pienhiukkaset vastaavat noin 40 prosentista ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

”Tuolloin kukaan ei tiennyt, että ilman saastuminen oli niin laajalle levinnyttä. Ilmansaasteiden ajateltiin keskittyneen vain tietyille alueille, kuten suurkaupunkeihin. Huomasimme kuitenkin, että ilmansaasteet saattoivat pysyä paikoillaan Etelä-Aasiassa useita viikkoja, jolloin ne peittivät koko pohjoisen Intian valtameren. Saastepilvi oli kolme kilometriä paksu ja se vähensi meren pinnalle tulevan auringonvalon määrää yli 10 prosentilla”.

Ramanathanin tutkimusryhmä jäljitti Etelä-Aasian ruskean pilven aiheuttajiksi fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden pienhiukkaspäästöjen ohella puulla ja kuivatulla lehmänlannalla toimivat keittoliedet. Vähän myöhemmin Ramanathan huomasi satelliittikuvista, että maailma on himmenemässä kaikkialla. Ruskeat pilvet kulkeutuivat Kiinasta Tyynen valtameren ylle ja Länsi-Euroopasta Afrikan yläpuolelle.

Ilmakehän himmenemisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen pidetään osin ristiriitaisena. Pienhiukkaset viilentävät ilmastoa heijastamalla osan auringonvalosta takaisin avaruuteen. Toisaalta esimerkiksi noki- ja pölyhiukkaset imevät itseensä auringon säteilyä. Näin ne lämmittävät ilmakerroksia, joissa on huomattava määrä näitä pienhiukkasia. Aikaisemmin ajateltiin, että ilmakehän himmeneminen viilentäisi kuitenkin ilmastoa enemmän kuin lämmittäisi. Näin se toimisi ikään kuin ilmaston lämpenemisen jarruttajana.

Veerabhadran Ramanathanin uusimpien tutkimusten mukaan ilmakehän himmenemisen vaikutukset ovat monimutkaisempia. Ruskeat saastepilvet lämmittävät esimerkiksi Aasiassa merkittävästi ilmastoa. Ramanathanin tutkimusryhmän mukaan ruskeiden pilvien sisältämät pienhiukkaset aiheuttavat alailmakehän lämpenemisestä noin 50 prosenttia ja loput johtuvat pitkäikäisistä kasvihuonekaasuista.

”Aasiassa pienhiukkaset voivat viilentää keväällä ja talvella ilmaa maanpinnalla, mutta samaan aikaan ne lämmittävät ilmakehää. Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidin määrä on keskeinen tekijä. Pienhiukkaset voivat kuitenkin joissain paikoissa kiihdyttää ilmastonmuutosta ja toisissa paikoissa jarruttaa muutosta”.

Ramanathanilla on saastepilvien pienhiukkasista myös hyviä uutisia. Kun ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonekaasujen ohella saastepilvien lyhytikäiset pienhiukkaset, niiden radikaalilla vähentämisellä olisi huomattava merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mustan hiilen määrää on helpompi rajoittaa kuin varsinaisia kasvihuonekaasuja.

”Mustan hiilen eli noen elinikä on vain parista viikosta kuukauteen. Jos hiilihiukkasten määrää vähennetään nopeasti, vaikutukset näkyvät lähes välittömästi. Tämä voisi vähentää maailmanlaajuista ilmakehän himmenemistä merkittävästi 10-20 vuodessa. Näin esimerkiksi kuivuuden ja epäsäännöllisten monsuunisateiden riskit voisivat pienentyä dramaattisesti. Tämä puolestaan turvaisi maanviljelyn edellytyksiä sateista riippuvilla alueilla Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”.

Tätä sanomaa Ramanathan on toistanut Vatikaanin tieteellisen neuvoston jäsenenä tavatessaan eri uskontokuntien johtajia. Leikkaamalla lyhytikäisten pienhiukkasten määrää ihmiskunta saisi hänen mielestään kipeästi kaivattua lisäaikaa varsinaisiin suuriin uudistuksiin, kuten energiatalouden täydelliseen remonttiin.

Paavi Franciscuksen tapaamisen jälkeen hän on keskustellut ilmastonmuutoksesta tiibettiläisen hengellisen johtajan Dalai Laman ja hindulaisen gurun äiti-Amman kanssa. Nyt hän on järjestämässä tapaamista länsimaisten kristillisten johtajien kanssa Washingtonissa. Ramanathanin tavoitteena on organisoida parin vuoden kuluessa Vatikaanissa kaikkien uskontokuntien edustajien konferenssi ilmastonmuutoksesta. Viime syksyn Pariisin ilmastokokoukseen Ramanathan osallistui Vatikaanin tieteellisenä neuvonantajana. Kovin paljoa hän ei kuitenkaan pane painoa kokouksen merkitykselle.

”Pariisin ilmastosopimus on tavallaan vedenjakaja, mutta sopimus on hampaaton. Meidän pitäisi tehdä niin rajuja toimia, että yksikään maailman poliittisista johtajista ei ole valmis tähän”.

Veerabhadran Ramanathanin toivo ilmastonmuutoksen hillinnässä perustuu nyt ruohonjuuritason ”massiiviseen joukkotoimintaan”. Hänen mielestään maailmanuskonnot ovat riittävän vahvoja voimia aktivoimaan ihmisiä. Ne pystyvät tarvittaessa myös vastustamaan globaalin teollisuuden ja kansallisten hallitusten politiikkaa, joka uhkaa ihmisyyden ja ympäristön hyvinvointia.

”Kestämätön kulutus, väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön tuhoutuminen liittyvät saumattomasti toisiinsa, mutta tätä noidankehää kansalliset hallitukset ja kehitystaloustieteilijät eivät suostu näkemään. Heidän poliittisissa toimissaan kaikki on alisteista BKT:n kasvulle ympäristönsuojelua myöten.”

Perinteisesti luonnontieteilijät ovat varoneet ottamasta kantaa alansa ulkopuolisiin kysymyksiin. Ne on helposti leimattu poliittisiksi ja ”epätieteellisiksi”. Ramanathania ja hänen kollegojaan on jo verrattu sellaisiin suuriin luonnontieteilijöihin kuin Niels Bohriin ja Albert Einsteiniin, jotka eivät kaihtaneet ottaa kantaa ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Veerabhadran Ramanthanilta on usein kysytty, miten hän henkilökohtaisesti suhtautuu uskontoon. Onko hän kääntynyt katolilaisuuteen?

”Sanoisin, että en ole ateisti. Luulen, että ajattelen samoin kuin useimmat ihmiset. Uskon hengellisyyteen, mutta en pidä itseäni uskonnollisena, sillä uskonnot jakavat ihmisiä erilaisiin ryhmäkuntiin, kun meidän pitäisi päinvastoin yhdistyä. Voi tuntua kummalliselta, että huoli ilmastonmuutoksesta on ajanut minut muutaman kollegani kanssa uskontojen johtajien puheille. Mutta heillä on jotain, mikä meiltä tieteentekijöiltä puuttuu. Moraalisina johtajina he pystyvät vetoamaan ihmisten tunteisiin. Kun olen kutsunut tieteentekijöitä osallistumaan Vatikaanin järjestämiin konferensseihin, kukaan ei ole kieltäytynyt tulemasta. Tämä antaa minulle toivoa.”

Voiko uskonto torjua ilmastonmuutosta? Kann Religion den Klimawandel bekämpfen? Can religion fight climate change?

Paavi Franciscuksen päivä oli kiireinen. Veerabhadran Ramanathanille annettiin vain pari minuuttia aikaa parkkipaikalla tapaamiseen. Veerabhadran Ramanathan was only given a couple of minutes to meet in the parking lot. Siinä ajassa hänen oli taivuteltava paavi Franciscus puhumaan ilmastonmuutoksesta seuraajilleen. During that time, he had to persuade Pope Francis to talk about climate change to his followers. Ramanathan valitsi sanansa tarkoin. Ramanathan chose his words carefully.

”Maailman johtavat tiedemiehet ja filosofit ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. “The world's leading scientists and philosophers are concerned about climate change. Sen on aiheuttanut suurimmaksi osaksi maailman rikkain miljardi ihmistä. It has been caused, for the most part, by the world's richest billion people. Mutta maailman kolme miljardia köyhintä kansalaista kärsii pahimmista seurauksista. But the world's three billion poorest citizens are suffering the worst consequences. Siksi ilmastonmuutos on pohjimmiltaan eettinen ongelma”. Therefore, climate change is fundamentally an ethical problem. ”

Paavi Franciscus kysyi Ramanathanilta, mitä hänen sitten pitäisi tehdä.

”Kun puhutte ihmisille, pyytäkää heitä olemaan parempia planeetan vartijoita. “When you talk to people, ask them to be better guards on the planet. He kuuntelevat kyllä teitä”. They will listen to you. ”

Paavi Franciscus noudatti Ramanathanin neuvoa ja antoi viime vuonna paimenkirjeen ilmastonmuutoksesta. Pope Francis followed Ramanathan's advice and issued a shepherd's letter on climate change last year. Ympäristönsuojelun sanomaa hän on sen jälkeen toistanut lukuisissa tilaisuuksissa. Since then, he has repeated the message of environmental protection on numerous occasions. Paavi Franciscus on puhunut siitä, kuinka yhteistä planeettaamme ryöstetään ja tuhotaan rangaistuksetta. Pope Francis has spoken of how our common planet is being robbed and destroyed with impunity. Hänen mielestään pelkurimainen vastuuttomuus on vakava synti, kun emme puolusta yhteistä planeettaamme. In his view, cowardly irresponsibility is a serious sin when we do not defend our common planet. Veerabhadran Ramanathania pidetään yhtenä maailman johtavana ilmastotutkijana. Veerabhadran Ramanathan is considered one of the world's leading climate scientists. Hän työskentelee professorina ja ilmakehätieteiden keskuksen johtajana San Diegon yliopistossa Kaliforniassa. He works as a professor and director of the Center for Atmospheric Sciences at the University of San Diego, California.

Mikä sitten johdatti 71-vuotiaan Ramanathanin yhdeksi katolisen kirkon tieteelliseksi neuvonantajaksi? What then led Ramanathan, 71, to become one of the scientific advisors to the Catholic Church? Ramanathan kertoo masentuneensa kymmenen vuotta sitten maailman hitaasta reagoimisesta ilmastonmuutoksen uhkaan. Ramanathan says he was depressed ten years ago about the world's slow response to the threat of climate change. Hänestä tuntui kuin hän puhuisi kollegoidensa kanssa kuuroille korville. He felt as if he were talking to his colleagues with deaf ears.

”Minusta rupesi tuntumaan, että olin epäonnistunut elämässäni. “It made me feel like I had failed in my life. Joka kerran kun tartuin tutkimusvälineisiini, tuloksena oli vain huonoja uutisia. Every time I grabbed my research gear, the result was only bad news. Etenin urallani hyvin ja sain tunnustusta, mutta jotain puuttui. I progressed well in my career and received recognition, but something was missing. Tunsin, että minun olisi tehtävä enemmän, jotain konkreettista jotta emme ajautuisi täydelliseen umpikujaan”. I felt that I needed to do more, something concrete, so that we didn't get into a dead end. "

Veerabhadran Ramanathanin mukaan lyhyt tapaaminen paavin kanssa kesällä 2014 merkitsi hänelle eräänlaista ahaa-hetkeä. According to Veerabhadra Ramanathan, a short meeting with the Pope in the summer of 2014 meant a kind of aaaa for him.

”Luonnontieteiden ja uskonnon välillä ei ole minkäänlaista jännitettä ympäristökysymyksissä. “There is no tension between science and religion on environmental issues. Molemmat pyrkivät suojelemaan planeettaa. Both are working to protect the planet. Uskonnon ja tieteen yhteistyöllä voi olla mullistava vaikutus ihmisten aktivoimiseksi yhteiseen kamppailuun.” Cooperation between religion and science can have a revolutionary effect in activating people for a common struggle. ”

Aikaisemmin ajateltiin, että ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset näkyisivät vasta vuosisadan lopulla. Previously, it was thought that the worst consequences of climate change would not be felt until the end of the century. Ramanathanin mukaan ne tulevat huomattavasti nopeammin. According to Ramanathan, they come much faster.

”Ihmiskunnan tilannetta voisi verrata hurjaa vauhtia jyrkänteen reunaa lähestyvään autoon. “Mankind's situation could be compared to a car approaching the edge of a cliff. Kun auto tulee liian lähelle jyrkännettä, mitään ei ole enää tehtävissä. Emme ole vielä tuossa tilanteessa, mutta meillä on aikaa vain 10-15 vuotta. Jos me emme tuossa ajassa pysty tekemään radikaaleja muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, seuraukset tulevat olemaan hirvittäviä”. If we are not able to make radical changes to curb climate change within that time, the consequences will be dire. ”

Ramanathan tuli ilmastotutkijoiden keskuudessa tunnetuksi jo 1970-luvun puolivälissä. Ramanathan became known to climate scientists as early as the mid-1970s. Tuolloin hän havaitsi, että erilaisissa kylmälaitteissa käytetyt kloorifluorihiilivedyt eivät ainoastaan tuhoa otsonikerrosta, vaan kiihdyttävät myös ilmastonmuutosta. At that time, he discovered that the use of chlorofluorocarbons in various refrigeration equipment not only destroys the ozone layer but also accelerates climate change. Veerabhadran Ramanathanin tie ilmastotutkijaksi on ollut aika mutkainen. Veerabhadra Ramanathan's path to climate research has been quite complicated. Hän syntyi Tamil Nadussa, Etelä-Intiassa. Ramanathanin isä työskenteli myyntimiehenä kaupitellen yhdysvaltalaisia autonrenkaita. Ramanathan's father worked as a salesman selling American car tires. Kun perhe muutti isän työn perässä Bangaloreen, Karnatakan osavaltioon, poika joutui opiskelemaan englanniksi. When the family moved to Bangalore, Karnataka, after his father's work, the boy had to study English.

”Osasin vain tamilia, joten en ymmärtänyt sanaakaan, mitä minulle opetettiin. Tämä johti siihen, että en myöhemminkään kuunnellut kovin tarkoin opettajia. As a result, I did not listen very closely to the teachers. Menestyin huonosti, mutta samalla se kasvatti itsenäistä ajatteluani.” I did poorly, but at the same time it increased my independent thinking. ”

Lukion jälkeen Ramanathan opiskeli insinööriksi ja työskenteli jonkin aikaa jääkaappien parissa. After high school, Ramanathan studied engineering and worked for some time in refrigerators. Hän kyllästyi pian työhön ja huonoon palkkaansa – ja hakeutui jatko-opintoihin Yhdysvaltoihin. He soon became tired of work and his poor pay - and applied for postgraduate studies in the United States. Näin Ramanathan kertoo, miksi hän saapui alunperin Pohjois-Amerikkaan. This is how Ramanathan tells why he originally came to North America.

”Yhdysvaltoja pidettiin tuolloin Intiassa ”maidon ja hunajan maana”. “At that time, the United States was considered India as the“ land of milk and honey ”. Totta puhuen en ollut kovin innostunut jatko-opinnoista ja tieteen tekemisestä. Halusin vain oman Impala -merkkisen loistoauton. I just wanted my own Impala branded luxury car. - Lopulta huomasin, että minusta voisi tulla hyvä tutkija. Samalla vaihdoin insinööritieteet ilmakehätieteisiin. Ja kiinnostuin Marsin ja Venuksen kasvihuonekaasujen mallintamisesta.” And I was interested in modeling the greenhouse gases of Mars and Venus. ”

Pari kymmentä vuotta sitten Ramanathan tuli tunnetuksi havainnoistaan Etelä-Aasian yllä leijuvasta ruskeasta pilvestä, joka oli laajuudeltaan Yhdysvaltojen kokoinen. About ten years ago, Ramanathan became known for his observations of a brown cloud over South Asia the size of the United States. Se koostui suureksi osaksi niin sanotuista lyhytikäisistä pienhiukkasista, kuten mustasta hiilestä eli noesta, metaanista, otsonista ja erilaisista teollisista kaasuista. It consisted largely of so-called short-lived fine particles such as black carbon or soot, methane, ozone and various industrial gases. Hänen tutkimusryhmänsä arvioi, että nämä epäpuhtaat pienhiukkaset vastaavat noin 40 prosentista ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. His research team estimates that these contaminated fine particles account for about 40 percent of man-made global warming.

”Tuolloin kukaan ei tiennyt, että ilman saastuminen oli niin laajalle levinnyttä. “At the time, no one knew that air pollution was so widespread. Ilmansaasteiden ajateltiin keskittyneen vain tietyille alueille, kuten suurkaupunkeihin. Air pollution was thought to be concentrated only in certain areas, such as big cities. Huomasimme kuitenkin, että ilmansaasteet saattoivat pysyä paikoillaan Etelä-Aasiassa useita viikkoja, jolloin ne peittivät koko pohjoisen Intian valtameren. However, we noticed that air pollution could remain stationary in South Asia for several weeks, covering the entire northern Indian Ocean. Saastepilvi oli kolme kilometriä paksu ja se vähensi meren pinnalle tulevan auringonvalon määrää yli 10 prosentilla”. The cloud was three kilometers thick and reduced the amount of sunlight to the sea surface by more than 10%. '

Ramanathanin tutkimusryhmä jäljitti Etelä-Aasian ruskean pilven aiheuttajiksi fossiilisten polttoaineiden ja teollisuuden pienhiukkaspäästöjen ohella puulla ja kuivatulla lehmänlannalla toimivat keittoliedet. In addition to fossil fuels and industrial fine particle emissions, the Ramanathan research team tracked the brown clouds of South Asia using cookers on wood and dried cow manure. Vähän myöhemmin Ramanathan huomasi satelliittikuvista, että maailma on himmenemässä kaikkialla. A little later, Ramanathan discovered from satellite imagery that the world was dimming everywhere. Ruskeat pilvet kulkeutuivat Kiinasta Tyynen valtameren ylle ja Länsi-Euroopasta Afrikan yläpuolelle. Brown clouds traveled from China over the Pacific Ocean and from Western Europe over Africa.

Ilmakehän himmenemisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen pidetään osin ristiriitaisena. The effect of atmospheric dimming on global warming is considered to be partially contradictory. Pienhiukkaset viilentävät ilmastoa heijastamalla osan auringonvalosta takaisin avaruuteen. The fine particles cool the climate by reflecting part of the sunlight back into space. Toisaalta esimerkiksi noki- ja pölyhiukkaset imevät itseensä auringon säteilyä. On the other hand, soot and dust particles, for example, absorb the sun's radiation. Näin ne lämmittävät ilmakerroksia, joissa on huomattava määrä näitä pienhiukkasia. In this way, they heat layers of air containing a significant amount of these fine particles. Aikaisemmin ajateltiin, että ilmakehän himmeneminen viilentäisi kuitenkin ilmastoa enemmän kuin lämmittäisi. Previously, it was thought that dimming the atmosphere would cool the climate more than warm it. Näin se toimisi ikään kuin ilmaston lämpenemisen jarruttajana. In this way, it would act as a brake on global warming.

Veerabhadran Ramanathanin uusimpien tutkimusten mukaan ilmakehän himmenemisen vaikutukset ovat monimutkaisempia. According to the latest research by Veerabhadra Ramanathan, the effects of atmospheric obscuration are more complex. Ruskeat saastepilvet lämmittävät esimerkiksi Aasiassa merkittävästi ilmastoa. Brown clouds of pollution, for example, in Asia significantly warm the climate. Ramanathanin tutkimusryhmän mukaan ruskeiden pilvien sisältämät pienhiukkaset aiheuttavat alailmakehän lämpenemisestä noin 50 prosenttia ja loput johtuvat pitkäikäisistä kasvihuonekaasuista. According to the Ramanathan Research Group, the tiny particles in the brown clouds cause about 50 percent of the warming of the lower atmosphere and the rest is caused by long-lived greenhouse gases.

”Aasiassa pienhiukkaset voivat viilentää keväällä ja talvella ilmaa maanpinnalla, mutta samaan aikaan ne lämmittävät ilmakehää. “In Asia, fine particles can cool ground air in spring and winter, but at the same time, they warm the atmosphere. Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidin määrä on keskeinen tekijä. Carbon dioxide is a key factor in climate change. Pienhiukkaset voivat kuitenkin joissain paikoissa kiihdyttää ilmastonmuutosta ja toisissa paikoissa jarruttaa muutosta”. However, small particles can accelerate climate change in some places and retard change in others. ”

Ramanathanilla on saastepilvien pienhiukkasista myös hyviä uutisia. Ramanathan also has some good news about the fine particles of pollutant clouds. Kun ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonekaasujen ohella saastepilvien lyhytikäiset pienhiukkaset, niiden radikaalilla vähentämisellä olisi huomattava merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. As global warming is affected not only by greenhouse gases, but also by short-lived small particles of pollutant clouds, their radical reduction would play a significant role in mitigating climate change. Mustan hiilen määrää on helpompi rajoittaa kuin varsinaisia kasvihuonekaasuja. The amount of black carbon is easier to limit than the actual greenhouse gases.

”Mustan hiilen eli noen elinikä on vain parista viikosta kuukauteen. “The life span of black coal or soot is only a couple of weeks to a month. Jos hiilihiukkasten määrää vähennetään nopeasti, vaikutukset näkyvät lähes välittömästi. If carbon particles are reduced rapidly, the effects are almost immediate. Tämä voisi vähentää maailmanlaajuista ilmakehän himmenemistä merkittävästi 10-20 vuodessa. This could significantly reduce global atmospheric dimming in 10-20 years. Näin esimerkiksi kuivuuden ja epäsäännöllisten monsuunisateiden riskit voisivat pienentyä dramaattisesti. This could dramatically reduce the risk of drought and irregular monsoon rains, for example. Tämä puolestaan turvaisi maanviljelyn edellytyksiä sateista riippuvilla alueilla Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa”. This, in turn, would safeguard agricultural conditions in rain-dependent areas of South Asia and Sub-Saharan Africa. '

Tätä sanomaa Ramanathan on toistanut Vatikaanin tieteellisen neuvoston jäsenenä tavatessaan eri uskontokuntien johtajia. This message was repeated by Ramanathan as a member of the Vatican Scientific Council when meeting with leaders of different religions. Leikkaamalla lyhytikäisten pienhiukkasten määrää ihmiskunta saisi hänen mielestään kipeästi kaivattua lisäaikaa varsinaisiin suuriin uudistuksiin, kuten energiatalouden täydelliseen remonttiin. By cutting the number of short-lived small particles, he thinks humanity would get the much-needed extra time for major real changes, such as a complete overhaul of the energy economy.

Paavi Franciscuksen tapaamisen jälkeen hän on keskustellut ilmastonmuutoksesta tiibettiläisen hengellisen johtajan Dalai Laman ja hindulaisen gurun äiti-Amman kanssa. Since his meeting with Pope Francis, he has discussed climate change with the Dalai Lama, Tibetan spiritual leader, and Amma, the mother of the Hindu guru. Nyt hän on järjestämässä tapaamista länsimaisten kristillisten johtajien kanssa Washingtonissa. He is now organizing a meeting with Western Christian leaders in Washington. Ramanathanin tavoitteena on organisoida parin vuoden kuluessa Vatikaanissa kaikkien uskontokuntien edustajien konferenssi ilmastonmuutoksesta. Ramanathan aims to organize a conference on climate change for all faiths in the Vatican in a couple of years. Viime syksyn Pariisin ilmastokokoukseen Ramanathan osallistui Vatikaanin tieteellisenä neuvonantajana. At last autumn's Paris Climate Conference, Ramanathan was a scientific advisor to the Vatican. Kovin paljoa hän ei kuitenkaan pane painoa kokouksen merkitykselle. However, he does not put much emphasis on the importance of the meeting.

”Pariisin ilmastosopimus on tavallaan vedenjakaja, mutta sopimus on hampaaton. “The Paris Climate Convention is sort of a watershed, but it is toothless. Meidän pitäisi tehdä niin rajuja toimia, että yksikään maailman poliittisista johtajista ei ole valmis tähän”. We should take such drastic action that none of the world's political leaders are prepared for it. '

Veerabhadran Ramanathanin toivo ilmastonmuutoksen hillinnässä perustuu nyt ruohonjuuritason ”massiiviseen joukkotoimintaan”. Veerabhadra Ramanathan's hope for mitigating climate change is now based on grass-roots 'massive mass action'. Hänen mielestään maailmanuskonnot ovat riittävän vahvoja voimia aktivoimaan ihmisiä. He believes that world religions are strong enough to activate people. Ne pystyvät tarvittaessa myös vastustamaan globaalin teollisuuden ja kansallisten hallitusten politiikkaa, joka uhkaa ihmisyyden ja ympäristön hyvinvointia. They are also capable of opposing, where appropriate, the policies of global industry and national governments that threaten the well-being of humanity and the environment.

”Kestämätön kulutus, väestönkasvu, köyhyys ja ympäristön tuhoutuminen liittyvät saumattomasti toisiinsa, mutta tätä noidankehää kansalliset hallitukset ja kehitystaloustieteilijät eivät suostu näkemään. “Sustainable consumption, population growth, poverty and environmental destruction are seamlessly linked, but this vicious circle is not accepted by national governments and development economists. Heidän poliittisissa toimissaan kaikki on alisteista BKT:n kasvulle ympäristönsuojelua myöten.” In their policies, everything is subordinate to GDP growth, including environmental protection. ”

Perinteisesti luonnontieteilijät ovat varoneet ottamasta kantaa alansa ulkopuolisiin kysymyksiin. Traditionally, naturalists have been wary of taking a stand on issues outside their field. Ne on helposti leimattu poliittisiksi ja ”epätieteellisiksi”. They are easily labeled political and "unscientific". Ramanathania ja hänen kollegojaan on jo verrattu sellaisiin suuriin luonnontieteilijöihin kuin Niels Bohriin ja Albert Einsteiniin, jotka eivät kaihtaneet ottaa kantaa ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin. Ramanathan and his colleagues have already been compared to great naturalists such as Niels Bohr and Albert Einstein, who did not shy away from commenting on the fate of humanity. Veerabhadran Ramanthanilta on usein kysytty, miten hän henkilökohtaisesti suhtautuu uskontoon. Veerabhadra Ramanthan is often asked how he personally views religion. Onko hän kääntynyt katolilaisuuteen? Has he converted to Catholicism?

”Sanoisin, että en ole ateisti. Luulen, että ajattelen samoin kuin useimmat ihmiset. I think I think like most people. Uskon hengellisyyteen, mutta en pidä itseäni uskonnollisena, sillä uskonnot jakavat ihmisiä erilaisiin ryhmäkuntiin, kun meidän pitäisi päinvastoin yhdistyä. I believe in spirituality, but I do not consider myself religious, because religions divide people into different groups when we should, on the contrary, unite. Voi tuntua kummalliselta, että huoli ilmastonmuutoksesta on ajanut minut muutaman kollegani kanssa uskontojen johtajien puheille. It may seem strange that concerns about climate change have led me and some of my colleagues to speak to leaders of religions. Mutta heillä on jotain, mikä meiltä tieteentekijöiltä puuttuu. Moraalisina johtajina he pystyvät vetoamaan ihmisten tunteisiin. As moral leaders, they are able to appeal to people's feelings. Kun olen kutsunut tieteentekijöitä osallistumaan Vatikaanin järjestämiin konferensseihin, kukaan ei ole kieltäytynyt tulemasta. Tämä antaa minulle toivoa.”