Ville Valo Interview (2003)
Oli välillä kyllä länkkäreitäkin.
Ihan niitä normaaleja juttuja.
Kun mä asuin Oulussa, niin silloin siellä oli vielä kaikki...
Oli helvetisti metsää ja puistoja ja tällaisia,
mitkä ovat valitettavasti nykyään...
Se on nykyään rakennettu ihan täyteen taloja, mutta...
Se oli helvetin hauskaa olla, että siellä oli sellainen korkokallio,
missä oli kaikki sora, mutta siellä oli lasit siellä paljolti keskellä.
Se oli aivan helvetin jännää, kun meni snadiin aina sinne metsään,
jos katsoo, että ärähtääkö se vai ei.
Glamourösempi tarina on se, että yksi meidän perheen tuttu Jallu.
Oli helvetin hyvä imitoimaan Elvistä.
Me olemme aina pilailleet ja kilpailleet perhejuhlissa.
Jallu soitti kitaraa ja lauloi jotain...
varmaan jotain Heartbreak Hotelia tai jotain tällaista.
Mä olin ollut potkuhousuissa ja sitten mä olin ihan...
Mä olin ihan potkuhousuissa ja sitten mä olin kävellyt tonne kirjahyllylle,
missä oli bongorummut. Otin ne bongorummut sitten takana läpittämään.
Ja sitten minut siellä vaikealla sitten on pakko laittaa musiikkikouluun.
Eli periaatteessa mun ensimmäinen keikka oli silloin, kun mä olin kolme.
Niinku mut...
Niinku rytmisektiona.
Niinku mitä mun faija sanoi oli se, että älä koskaan aja taksi.
Se oli aina 20 vuotta taksissa ja sanoi, että se on niin raskasta,
että siellä jää niin jumiin helvetin helposti.
Kun ajaa ajokortin, sitten siellä koko ajan tavallaan fyrkkaa tulee niin,
että se on vaikea duuni.
Ja se on hankalaa ryssiä ja helvetin helposti,
joilla on ihan omat aikataulut ja oma henkilökohtainen elämä.
Se oli aina mitä mun faija toivoi.
Mut se toivoi, että mä olisin käynyt koulun loppuun,
mutta ymmärsi kuitenkin siitä, että mä en jaksa.
Mut mä kyllä peruskoulun kävin läpi, mutta miksi mä olisin käynyt lukion läpi,
koska siitä ei ollut mulla mitään hyötyä.
Se ei olisi hyödyttänyt mun musiikillisiin opintoihin lainkaan.
Plus, että mä en päässyt Sibeliuslukioon.
Niin mulla harmitti.
Sillä vuotena ei ollut muita bassisteja tulossa sisään,
missä oltiin bassoilla nuorempana.
Ja mulla oli 8,3 muistaakseni keskiarvolla, mikä oli ihan ok.
Mutta jostain syystä, mun opettaja sanoi, että me otamme profiiliin.
Jossain vaiheessa aina alkoi ottaa tyyppejä vai jollainen, kun ei vain ole yhdeksää keskiarvolla.
Kun tämän sijaan liitty, ketä ne valitsevat sinne,
se liittyy siihen, että kuinka hyvin on musiikillisesti.
Mulla on moni tuttu, jotka on päässyt seiskaan sisään.
Se ei jää mua harmittamaan, kun mä lopetin koulutusperustuksen bändille.
Periaatteessa Sibeliuslukiolle kiitokset siitä, että bändi on olemassa tavallaan.
Mun faija on helvetin hyvä piirtäjä.
Joskus sillon 50-luvulla ei sillon hirveästi annettu mahdollisuuksia nuorille sarjakuvapiirtäjille.
Se meni joskus muistaakseni piirustuskouluun.
Se oli siellä koulussa ja sitten piirsi jonkun jutun.
Ja sitten siellä oli tämmönen joku taiteilija, joka tutki kaikkia näitä luonnoksia ja piirroksia.
Ja se oli sanonut, että tämä taiteilijatyyppi oli sanonut sitten faijalle,
että älä tee koskaan yhtään mitään.
Ja siksi faija lopetti piirtämisen.
Se mua harmittaa helvetisti, koska piirtäjä viekin multa joka marraskuun.
Piirtäjä mulle synttärikortin.
Ja sitten piirtää pikkusisarelle kansia.
Ja sitten tulossa on se traditio, että piirtää helvetin hienoja karikatyyrejä.
Faija piirtää hyvin noita jenkkiautoja ja tollasia juttuja.
Ja mutsi laulaa silloin kun se on ottanut lasin viiniä.
Mutta mulla on yksi serkku joka on muusikko.
Mutta suvussa ei ole hirveästi ollut.
Sinulla on itselläsi myös hirveästi näitä graafisia taitoja.
Kuka tekee esimerkiksi levyn kansia ja sun muita, tykkää tehdä niitä.
Mä oon se idiootti joka heittää ideoita ilmaan, ja sitten kun muut toteuttavat.
Silloin kun se menee noihin graafisiin hommiin.
Niitä on kiellonnut paljon, mutta kyllä se on se uotila jonne ne on tehnyt.
Fyysisesti ja saanut sellaiseen toteutumisen muotoon.
Jos mä olisin tuon samanlaisen tehnyt niin ei siitä olisi tullut hevon helvettiä.
Se on sellainen valkoinen paperi mihin on laitettu ripulit.
Ripulit. Aamuripulit siihen silleen kivasti loiskahtanut.
Ja kyllä se on helvetin kiva tyyppi, joka on meissä.
Ja jaksaa katsoa mun rumaa naamaani.
Ja kuka saa äänen?
Ja mikä on?