×

우리는 LingQ를 개선하기 위해서 쿠키를 사용합니다. 사이트를 방문함으로써 당신은 동의합니다 쿠키 정책.

image

Kotona Suomessa, Hyvinvointia rakentamassa : Suomen ja Virtasten vuosisata

Hyvinvointia rakentamassa : Suomen ja Virtasten vuosisata

Tässä on Emilia Virtanen, suomalainen nainen.

Emilia on saanut hyvän koulutuksen.

Hän saa hoitoa jos hän sairastuu, sekä tukea toimeentuloon, jos hän jää ilman työtä.

Emilia asuu vapaassa ja toimivassa yhteiskunnassa, joka tukee monella tavalla asukkaidensa hyvinvointia.

Siksi yli viiden miljoonan asukkaan Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi.

Näin ei ole aina ollut.

Suomi ei ole aina ollut samanlainen hyvinvointivaltio kuin nykyään.

Suomen historia on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta kehittyi moderni hyvinvointivaltio.

Kun Emilia Virtasen esivanhemmat elivät, Suomi oli aivan erilainen maa kuin nykyään.

Yli 100 vuotta sitten, 1900-luvun alussa, Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio.

Suomi oli osa Venäjää, Venäjän keisarikunnan autonominen alue.

Suomessa oli silloin vähän alle kolme miljoonaa asukasta.

Autonomia eli itsehallinto takasi sen, että Suomi sai päättää itse monista asioista.

Päätökset tehtiin säätyvaltiopäivillä.

Siihen aikaan ihmiset kuuluivat neljään ryhmään eli säätyyn.

Säätyjä olivat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset.

Kukin sääty valitsi omat edustajansa säätyvaltiopäiville.

Lisäksi oli paljon köyhää väkeä, joka ei kuulunut mihinkään säätyyn.

Köyhät ihmiset ja naiset eivät saaneet äänestää eivätkä osallistua valtiopäiville.

Myöskään Kustaa Virtanen, Emilian esi-isä, ei saa olla mukana kun Suomen asioista päätetään.

Kustaa on torppari.

Hän asuu mökissä ja viljelee maata, jonka hän on vuokrannut maanomistajalta.

Kustaa tekee töitä pienen torppansa pellolla ja saa siitä ruoan perheelleen.

Vuokran hän maksaa siten että hän tekee töitä isäntänsä maatilalla kaksi päivää viikossa.

Koko perhe, myös lapset, osallistuvat työhön.

Elämä on rankkaa.

Monessa perheessä on joka päivä huoli siitä mistä saisi tarpeeksi ruokaa.

Terveydenhoito oli puutteellista ja lapsia kuoli paljon jo pienenä.

Jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisenä.

Myös kaksi Kustaan lapsista kuolee nuorena.

Vuonna 1906 tapahtui kuitenkin jotain, mikä vaikutti Kustaa Virtasen elämään, sekä myös hänen jälkeläistensä elämään vielä 100 vuotta myöhemmin.

Säätyvaltiopäivät päätti että Suomessa otetaan käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Suomi oli koko maailmassa ensimmäisiä maita, jossa tämä tapahtui.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, saivat äänestää kun valtiopäiville valittiin edustajia.

Myös Kustaa Virtanen ja hänen vaimonsa Iida saavat äänestää ensimmäisen kerran.

Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen millaiseksi Suomi kehittyy seuraavan 100 vuoden aikana.

”Milloin minä saan äänestää?”, kysyy Kustaan vanhin poika Matti.

"Minä äänestäisin niin, että isän ei tarvitse käydä isännän töissä lainkaan", Matti vakuuttaa.

Vuonna 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota.

Sodan seurauksena valta Venäjällä vaihtui ja Suomi irtautui Venäjästä.

Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917.

Suomesta tuli itsenäinen valtio muiden valtioiden joukkoon.

Suomi sai nyt itse päättää kaikista asioistaan.

Suomen kansa oli kuitenkin jakaantunut kahtia.

Monet köyhät kokivat, että heillä ei ole hyvää tulevaisuutta Suomessa.

Yhteiskunnan ongelmat kärjistyivät.

Alkoi sisällissota, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan.

Sisällissodassa vuonna 1918 kuoli noin 37 000 suomalaista.

Ihmisiä kuoli taisteluissa, mutta monet kuolivat myös teloituksissa ja vankileireillä.

Sisällissota päättyi Suomen hallituksen joukkojen voittoon.

Vaikka sota päättyi kansa oli edelleen jakautunut vahvasti kahtia.

Sisällissodan jälkeen alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen.

Sodan seurauksena ymmärrettiin, että köyhien ja heikommassa asemassa olevien elämää täytyi parantaa.

Vuonna 1920 säädettiin laki progressiivisesta verotuksesta, jossa verot sovitettiin maksukyvyn mukaan.

Siten suurituloisilla oli korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla.

Verotuksen muutoksella pyrittiin vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ihmisten välillä.

Muutos tapahtui kuitenkin hitaasti.

Eriarvoisuus ihmisten välillä oli edelleen huomattavaa kun siirryttiin 1930-luvulle.

Vähitellen suomalaisten elinolot alkoivat parantua.

Myös Virtasen perheen elämä on muuttunut.

Kustaa Virtasen poika, Matti, ei enää käy töissä ison tilan pelloilla, kuten Kustaa teki.

Matti on lunastanut isän torpan itselleen.

Torpasta on syntynyt omat pieni maatila.

Matti viljee pientä maatilaansa vaimonsa Maijan ja kolmen lapsensa kanssa.

Vaikka Matilla on oma maatila, elämä on rankkaa ja työtä täytyy tehdä paljon.

1930-luvun alussa maailmalla alkoi taloudellinen lamakausi.

Se vaikutti myös Suomeen.

Monet joutuivat työttömiksi ja kaikesta, jopa ruoasta, oli puutetta.

Maaseudulla tuotettiin suuri osa ravinnosta itse.

Niinpä Virtasen perheessäkin on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.

kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.

Heidän ruokapöytäänsä kuuluu perunaa, kalaa, liharuokia, juureksia, marjoja ja puuroja.

Kun Matti Virtanen oli pieni, hän kävi kiertokoulua.

Se tarkoitti, että kiertävä opettaja vieraili silloin tällöin opettamassa kylän lapsia.

Vuonna 1921 Suomen eduskunta sääti lain oppivelvollisuudesta.

Sen mukaan kaikkien täytyi suorittaa kuusivuotinen kansakoulu.

Siten myös Matti Virtasen lapset käyvät koulua joka päivä.

Suomalaisten mielestä oli tärkeää että kaikki lapset saivat käydä koulua.

Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta.

Matti Virtasen tytär, Liisa, on oppinut koulussa lukemaan.

Sanomalehdestä hän lukee isoisälleen, Kustaalle, uutisia.

Lehdessä on uutinen siitä että Helsingissä pidettäisiin vuoden 1940 olympialaiset.

“Koko Suomi iloitsee olympialaisista!”

“Sinne on tulossa urheilijoita 64:stä maasta”, Liisa lukee innoissaan.

Vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota.

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.

Maiden välille syttyi sota, jota kutsutaan talvisodaksi.

Sota pysäytti Suomen yhteiskunnallisen kehityksen.

Vaikka väestön jakautuminen oli lieventynyt 1930-luvulla, kansa oli edelleen jakautunut kahtia sodan alussa.

Talvisodassa kahtiajako unohtui.

Suomalaiset puolustivat maataan yhtenäisenä kansana Neuvostoliittoa vastaan.

Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan.

Talvisotaa seurasi sota, jota kutsutaan jatkosodaksi.

Osa suomalaisista taisteli rintamalla.

Muiden velvollisuus oli tehdä työtä tehtaissa ja maatiloilla.

Tämä koski erityisesti naisia, myös Liisa Virtasta.

Liisa Virtanen on työssä tehtaassa.

Sinne hän saa myös tiedon, että hänen veljensä Kalle on kuollut rintamalla.

Talvi- ja jatkosodan taisteluissa kuoli noin 90 000 suomalaista ja 50 000 sai pysyvän vamman.

Suomi hävisi jatkosodan joka päättyi vuonna 1944.

Suomen alueella oli ollut myös saksalaisia joukkoja taistelemassa Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaiset joukot pois maasta.

Siksi Suomen ja Saksan välille syttyi sota, jota kutsutaan Lapin sodaksi.

Saksalaiset joukot poistuivat Suomesta vuonna 1945.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti maa-alueita maan itäosista Neuvostoliitolle.

Luovutetuilta alueilta muutti muualle Suomeen 420 000 suomalaista, eli 11 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia yhteensä 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina, kuten laivoina, vetureina ja puutuotteina.

Suomalaiset halusivat toipua sodasta nopeasti.

Ihmiset uskoivat tulevaisuuteen ja maata alettiin jälleen kehittää.

Sotien jälkeistä aikaa kutsutaan jälleenrakennuksen ajaksi.

Vuonna 1944 eduskunta sääti lain neuvolatoiminnasta.

Neuvolat neuvoivat lasta odottavia äitejä ja vanhempia.

Lapset saivat rokotuksia sairauksia vastaan.

Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea.

Kouluissa alettiin tarjota ilmaista kouluruokaa vuodesta 1948 lähtien.

Sen ansiosta lapset olivat terveempiä ja jaksoivat paremmin koulussa.

Samana vuonna tuli voimaan laki lapsilisästä.

Valtio alkoi maksaa tukea kaikille perheille alle 16-vuotiaista lapsista.

Vuotta myöhemmin valtio alkoi jakaa äitiysavustusta kaikille äideille.

Kaikkien koululaisten ilmainen hammashoito alkoi vuonna 1956.

Tavoitteena oli että kaikki saavat yhteiskunnan palveluita omien tarpeidensa mukaisesti.

Kaikki maksavat veroja oman maksukykynsä mukaan ja kaikki saavat samanlaisia palveluita.

Sotien aikana ja niiden jälkeen Suomessa säännösteltiin elintarvikkeiden ostamista.

Se tarkoitti, että esimerkiksi kahvia, voita, lihaa ja sokeria sai ostaa vain rajoitetun määrän.

Tällä pyrittiin takaamaan se, että ihmiset saivat tasapuolisesti välttämättömiä tuotteita.

Vähitellen säännöstelyä alettiin purkaa ja se lopetettiin kokonaan vuonna 1954.

Silloin Virtastenkin perheen ruokapöytään saatiin lisää syötävää.

Suomen teollisuus joutui uudistumaan, jotta Suomi pystyi valmistamaan sotakorvaustuotteita Neuvostoliitolle.

Kun kaikki sotakorvaukset oli maksettu vuonna 1952, Suomi alkoi myydä teollisuuden tuotteita ulkomaille.

Sodan jälkeen Liisa Virtanen jää töihin tehtaaseen ompelijaksi.

Kun säännöstely päättyy hän pystyy hankkimaan kotiinsa tavaroita, joista hänen vanhempansa eivät olleet nähneet edes unta.

Liisa Virtanen asuu miehensä Einon ja neljän lapsensa kanssa kirkonkylällä talossa, jonka he ovat itse rakentaneet.

Talossa ei ole sähköä.

Vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta myös talvella.

Talvella Liisa, Eino ja lapset usein hiihtävät lyhyet matkat.

Lauantai-iltaisin Virtasen perhe peseytyy omassa saunassa.

Jokaisen talon pihapiirissä on oma sauna.

Vuonna 1952 Suomessa järjestettiin vihdoinkin olympialaiset.

Virtaset seuraavat olympialaisia radiosta.

Helsinkiin on kokoontunut enemmän urheilijoita kuin koskaan aiemmin.

4925 urheilijaa, 69:stä maasta.

“Ja Suomi voittaa kultaa!”, kuuluu radiosta.

Liisan mies, Eino, on hevosmiehenä metsätyömaalla.

Metsä antaa työtä monille.

Jopa 80 000 miestä tekee metsätöitä 1950-luvun alussa.

Metsäteollisuuden tuotteet, kuten puu ja paperi, olivat Suomen tärkeimmät vientituotteet 1950-luvulla.

Metsiä haluttiin hoitaa hyvin, jotta paperitehtaille riittäisi raaka-ainetta.

Vuonna 1953 Virtaset saavat kotiinsa sähkön.

Erityisen iloinen sähköstä on Liisa ja Eino Virtasen poika Seppo, joka kuuluttaa kaikille:

“Kun minä olen aikuinen, laitan sähköt kaikkien ihmisten koteihin!”

Sotien jälkeen Suomeen oli syntynyt paljon lapsia.

Pienillä maatiloilla ei ollut työtä kaikille.

Lisäksi töitä maatiloilla tehtiin yhä enemmän koneilla.

Sen sijaan kaupungeissa tarvittiin lisää työntekijöitä.

Monet muuttivatkin työn ja paremman elämän perässä kaupunkeihin.

Monet suomalaiset muuttivat myös ulkomaille.

Erityisesti Ruotsiin.

1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin lähes 160 000 ihmistä.

Jotkut muuttivat kauemmas – Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.

Liisa ja Eino Virtasen poika, Seppo, on muuttanut kaupunkiin ja opiskellut sähkömieheksi

Kaupunkeihin rakennetaan paljon uusia taloja ja sähkömiehelle riittää töitä.

Myös Sepon vaimo Anneli käy töissä.

Hän on toimistotyöntekijänä uudessa peruskoulussa.

Sepon ja Annelin lapset ovat päivät päiväkodissa.

1970-luvun aikana Suomessa siirryttiin peruskouluun.

Peruskoulu kesti yhdeksän vuotta ja opetus oli kaikille ilmaista.

Näin kaikilla lapsilla oli samanlaiset mahdollisuudet saada peruskoulutus.

Peruskoulu vähensi eriarvoisuutta.

Vaikka kaikki lapset olivat olleet oppivelvollisia 1920-luvulta lähtien, aiemmin koulunkäyntiin olivat vaikuttaneet vanhempien varallisuus ja asuinpaikka.

Seppo ja Anneli ostavat kaupungista oman asunnon.

He ostavat myös auton, jolla he tekevät kesäisin lomamatkoja.

Joskus jopa Ruotsiin asti.

Virtasilla on myös televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan olohuoneeseen.

Seppo katsoo uutiset joka päivä.

Tänään uutisissa kerrotaan ETYK-huippukokouksesta Helsingissä.

Kaikki Euroopan valtioiden päämiehet ovat kokoontuneet Helsinkiin neuvottelemaan turvallisuudesta ja yhteistyöstä.

Seppo ja Anneli Virtasen vanhin tytär Sari on myös kiinnostunut uutisista.

“Kuinka monesta maasta ETYK-kokouksessa on johtajia?”, Sari kysyy.

“35:sta”, isä vastaa.

“Kun kasvan isoksi, aion käydä niissä kaikissa!”, Sari sanoo.

1980-luvulla Suomen taloudella oli hyvät ajat.

Töitä riitti, tavaroita vietiin muihin maihin ja hyvinvointi lisääntyi.

Sanottiin, että Suomessa elettiin vahvaa taloudellista nousukautta.

Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin, ja työaikaa lyhennettiin.

Kaikille riitti töitä.

Suomalaiset rikastuivat ja kuluttivat.

Talouden hyvät vuodet loppuivat 1990-luvun alussa, ja Suomessa alkoi vaikea talouden lamakausi.

Lamaan vaikuttivat monet syyt.

Yksi syy oli, että Suomen tärkein vientimaa, Neuvostoliitto, hajosi.

Maan nimi muuttui Venäjäksi ja kaupankäynti Venäjän kanssa väheni.

Työttömyys kasvoi.

Työttömiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Suomi kuitenkin toipui nopeasti lamasta, erityisesti teknologian kehityksen ansiosta.

Suomi kehitti uusia tuotteita, joille riitti ostajia.

Ihmisillä oli taas työtä ja maan talous parani.

Tärkeimpiä uusia tuotteita olivat Nokian matkapuhelimet.

Myös Sari Virtanen on töissä Nokialla, jossa hän suunnittelee matkapuhelimia.

Sari on matkustanut eri puolilla maailmaa töidensä vuoksi, mutta myös vapaa-aikana.

Hän on käynyt jo kymmenessä niistä 35:sta maasta, jotka osallistuivat ETYK-kokoukseen 20 vuotta aiemmin.

Suomalaisten koulutustaso nousi 1990-luvulla.

Samalla yhteiskunnasta oli tullut entistä tasa-arvoisempi.

Raha ei ollut este koulutukselle, koska yhteiskunta oli jo pitkään tukenut opiskelua rahallisesti.

Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista lisääntyi.

Koulutuksen avulla ihmisille avautui uusia mahdollisuuksia.

Vuonna 1994 järjestettiin kansanäänestys, jossa suomalaisilta kysyttiin pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin.

Myös Sari Virtanen käy äänestämässä.

Kansanäänestyksessä yli puolet suomalaisista eli 56,9 prosenttia kannatti liittymistä Euroopan Unioniin.

Suomi liittyikin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995.

Samana vuonna Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden.

Hyvää päivää, rouva tasavallan presidentti!

Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidentin, kun Tarja Halonen voitti presidentinvaalit.

Tarja Halonen syntyi 1940-luvulla työläisperheeseen.

Hänen elämänsä on hyvä esimerkki siitä, että työläisperheen lapsen oli mahdollista käydä koulua, opiskella ja edetä yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan.

Madame on voittanut ja mies on hävinnyt.

2010-luvulla Suomi on yhä kansainvälisempi.

Myös Emilia Virtasen suku on kansainvälistynyt.

Emilian mies on kotoisin Yhdysvalloista.

1900-luvun vaikeista vuosista huolimatta suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyiseksi hyvinvointivaltioksi.

Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteinen päätöksenteko, tasa-arvon parantaminen ihmisten välillä ja ahkera työ.

Työ hyvän yhteiskunnan puolesta jatkuu edelleen.

Siihen tarvitaan meitä kaikkia Suomen asukkaita.

Learn languages from TV shows, movies, news, articles and more! Try LingQ for FREE

Hyvinvointia rakentamassa : Suomen ja Virtasten vuosisata welfare|building|Finland|and|Virtanen family|century Создание благополучия: век Финляндии и Virtaste Att bygga välbefinnande: Finlands århundrade och Virtaste Building well-being: A century of Finland and the Virtasens

Tässä on Emilia Virtanen, suomalainen nainen. Here|is|Emilia|Virtanen|Finnish|woman This is Emilia Virtanen, a Finnish woman.

Emilia on saanut hyvän koulutuksen. Emilia|has|received|good|education Emilia has received a good education.

Hän saa hoitoa jos hän sairastuu, sekä tukea toimeentuloon, jos hän jää ilman työtä. He|receives|treatment|if|he|becomes ill|and|support|for livelihood|if|he|is left|without|work She receives care if she falls ill, as well as support for her livelihood if she becomes unemployed.

Emilia asuu vapaassa ja toimivassa yhteiskunnassa, joka tukee monella tavalla asukkaidensa hyvinvointia. Emilia|lives|in a free|and|functioning|society|which|supports|in many|ways|of its residents|well-being Emilia lives in a free and functioning society that supports the well-being of its residents in many ways.

Siksi yli viiden miljoonan asukkaan Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Therefore|over|five|million|inhabitants|Finland|is called|a welfare state That is why Finland, with a population of over five million, is called a welfare state.

Näin ei ole aina ollut. This way|not|has|always|been This has not always been the case.

Suomi ei ole aina ollut samanlainen hyvinvointivaltio kuin nykyään. Finland|not|has|always|been|the same|welfare state|as|today Finland has not always been the same kind of welfare state as it is today.

Suomen historia on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta kehittyi moderni hyvinvointivaltio. Finland's|history|is|story|about|how|from poor|agricultural country|developed|modern|welfare state Finland's history is a story of how a poor agricultural country developed into a modern welfare state.

Kun Emilia Virtasen esivanhemmat elivät, Suomi oli aivan erilainen maa kuin nykyään. When|Emilia|Virtanen|ancestors|lived|Finland|was|completely|different|country|than|today When Emilia Virtanen's ancestors lived, Finland was a very different country than it is today.

Yli 100 vuotta sitten, 1900-luvun alussa, Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio. Over|years|ago|20th|at the beginning|Finland|was not|had|yet|independent|state Over 100 years ago, in the early 1900s, Finland was not yet an independent state.

Suomi oli osa Venäjää, Venäjän keisarikunnan autonominen alue. Finland|was|part|of Russia|Russia's|empire|autonomous|region Finland was part of Russia, an autonomous region of the Russian Empire.

Suomessa oli silloin vähän alle kolme miljoonaa asukasta. In Finland|there were|then|just|under|three|million|inhabitants At that time, Finland had just under three million inhabitants.

Autonomia eli itsehallinto takasi sen, että Suomi sai päättää itse monista asioista. Autonomy|or|self-governance|guaranteed|it|that|Finland|was able to|decide|itself|many|matters Autonomy, or self-governance, ensured that Finland could decide on many matters itself.

Päätökset tehtiin säätyvaltiopäivillä. The decisions|were made|at the Diet Decisions were made in the Diet of Finland.

Siihen aikaan ihmiset kuuluivat neljään ryhmään eli säätyyn. At that|time|people|belonged|to four|groups|or|estates At that time, people belonged to four groups or estates.

Säätyjä olivat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset. estates|were|peasants|burghers|priests|and|nobles The estates were peasants, burghers, clergy, and nobility.

Kukin sääty valitsi omat edustajansa säätyvaltiopäiville. Each|estate|elected|their own|representatives|to the estate parliament Each estate chose its own representatives for the estates parliament.

Lisäksi oli paljon köyhää väkeä, joka ei kuulunut mihinkään säätyyn. Additionally|there was|a lot of|poor|people|who|not|belonged|to any|estate In addition, there were many poor people who did not belong to any estate.

Köyhät ihmiset ja naiset eivät saaneet äänestää eivätkä osallistua valtiopäiville. Poor|people|and|women|did not|receive|to vote|nor|to participate|to the parliament Poor people and women were not allowed to vote or participate in the parliament.

Myöskään Kustaa Virtanen, Emilian esi-isä, ei saa olla mukana kun Suomen asioista päätetään. Neither|Gustaf|Virtanen|Emilia's|||not|may|be|involved|when|Finland's|matters|are decided Neither Kustaa Virtanen, Emilia's ancestor, can be involved when decisions are made about Finland.

Kustaa on torppari. Kustaa|is|crofter Kustaa is a tenant farmer.

Hän asuu mökissä ja viljelee maata, jonka hän on vuokrannut maanomistajalta. He|lives|in a cottage|and|cultivates|land|which|he|has|rented|from the landowner He lives in a cottage and cultivates land that he has rented from the landowner.

Kustaa tekee töitä pienen torppansa pellolla ja saa siitä ruoan perheelleen. Gustaf|works|work|small|cottage|in the field|and|gets|from it|food|for his family Kustaa works on the field of his small farm and provides food for his family from it.

Vuokran hän maksaa siten että hän tekee töitä isäntänsä maatilalla kaksi päivää viikossa. The rent|he|pays|in such a way|that|he|works|job|his landlord|on the farm|two|days|a week He pays the rent by working on his landlord's farm two days a week.

Koko perhe, myös lapset, osallistuvat työhön. The whole|family|also|children|participate|to the work The whole family, including the children, participates in the work.

Elämä on rankkaa. Life|is|tough Life is tough.

Monessa perheessä on joka päivä huoli siitä mistä saisi tarpeeksi ruokaa. In many|families|there is|every|day|worry|about that|where||enough|food In many families, there is a daily worry about where to get enough food.

Terveydenhoito oli puutteellista ja lapsia kuoli paljon jo pienenä. Healthcare|was|inadequate|and|children|died|many|already|in early childhood Healthcare was inadequate and many children died young.

Jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisenä. As much as|percent|of children|died|under|one|year|old As many as 12 percent of children died before the age of one.

Myös kaksi Kustaan lapsista kuolee nuorena. Also|two|Gustaf's|children|die|young Also, two of Kustaa's children die young.

Vuonna 1906 tapahtui kuitenkin jotain, mikä vaikutti Kustaa Virtasen elämään, sekä myös hänen jälkeläistensä elämään vielä 100 vuotta myöhemmin. In the year|something happened|however|something|that|affected|Kustaa|Virtanen|life|as well|also|his|descendants|life|still|years|later However, in 1906 something happened that affected Kustaa Virtanen's life, as well as the lives of his descendants even 100 years later.

Säätyvaltiopäivät päätti että Suomessa otetaan käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Diet of Estates|decided|that|in Finland|is adopted|into use|universal|and|equal|suffrage The Estates of the Realm decided that universal and equal suffrage would be implemented in Finland.

Suomi oli koko maailmassa ensimmäisiä maita, jossa tämä tapahtui. Finland|was|whole|in the world|first|countries|where|this|happened Finland was one of the first countries in the world where this happened.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, saivat äänestää kun valtiopäiville valittiin edustajia. Universal|and|equal|suffrage|meant|that|all|||rich|and|poor|men|and|women||to vote|when|to the parliament|were elected|representatives Universal and equal suffrage meant that all adults, rich and poor, men and women, were allowed to vote when representatives were elected to the parliament.

Myös Kustaa Virtanen ja hänen vaimonsa Iida saavat äänestää ensimmäisen kerran. Also|Kustaa|Virtanen|and|his|wife|Iida|are allowed|to vote|first|time Kustaa Virtanen and his wife Iida also get to vote for the first time.

Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen millaiseksi Suomi kehittyy seuraavan 100 vuoden aikana. This way|they|can|to influence|it|into what|Finland|develops|next|year|during This way, they can influence how Finland develops over the next 100 years.

”Milloin minä saan äänestää?”, kysyy Kustaan vanhin poika Matti. When|I|can|vote|asks|Kusta's|oldest|son|Matti "When can I vote?" asks Kustaa's oldest son Matti.

"Minä äänestäisin niin, että isän ei tarvitse käydä isännän töissä lainkaan", Matti vakuuttaa. I|would vote|so|that|father|not|needs|to go|landlord|at work|at all|Matti|assures "I would vote in a way that my father wouldn't have to work as a landlord at all," Matti assures.

Vuonna 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota. In the year|began|first|world war In 1914, the First World War began.

Sodan seurauksena valta Venäjällä vaihtui ja Suomi irtautui Venäjästä. The war|as a result of|power|in Russia|changed|and|Finland|detached|from Russia As a result of the war, power in Russia changed and Finland separated from Russia.

Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917. Finland|declared|independent|of December|sixth|day|in the year Finland declared independence on the sixth day of December in 1917.

Suomesta tuli itsenäinen valtio muiden valtioiden joukkoon. from Finland|became|independent|state|other|states|among Finland became an independent state among other states.

Suomi sai nyt itse päättää kaikista asioistaan. Finland|got|now|itself|to decide|about all|matters Finland could now decide on all its own matters.

Suomen kansa oli kuitenkin jakaantunut kahtia. Finnish|people|was|however|divided|in two However, the Finnish people were divided in two.

Monet köyhät kokivat, että heillä ei ole hyvää tulevaisuutta Suomessa. Many|poor|felt|that|they|not|have|good|future|in Finland Many poor people felt that they had no good future in Finland.

Yhteiskunnan ongelmat kärjistyivät. The society|problems|intensified The problems of society escalated.

Alkoi sisällissota, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan. The began|civil war|in which|Finns|fought|each other|against A civil war began, in which Finns fought against each other.

Sisällissodassa vuonna 1918 kuoli noin 37 000 suomalaista. In the Civil War|in the year|died|about|Finns In the civil war of 1918, about 37,000 Finns died.

Ihmisiä kuoli taisteluissa, mutta monet kuolivat myös teloituksissa ja vankileireillä. People|died|in battles|but|many|died|also|in executions|and|in concentration camps People died in battles, but many also died in executions and prison camps.

Sisällissota päättyi Suomen hallituksen joukkojen voittoon. The Civil War|ended|Finland's|government|troops|victory The Civil War ended with the victory of the Finnish government forces.

Vaikka sota päättyi kansa oli edelleen jakautunut vahvasti kahtia. Although|war|ended|people|was|still|divided|strongly|into two parts Although the war ended, the people were still strongly divided.

Sisällissodan jälkeen alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen. the Civil War|after|began|independent|Finland|building After the Civil War, the construction of an independent Finland began.

Sodan seurauksena ymmärrettiin, että köyhien ja heikommassa asemassa olevien elämää täytyi parantaa. The war|as a result|it was understood|that|of the poor|and|in a weaker|position|of those|lives|had to|be improved As a result of the war, it was understood that the lives of the poor and disadvantaged needed to be improved.

Vuonna 1920 säädettiin laki progressiivisesta verotuksesta, jossa verot sovitettiin maksukyvyn mukaan. In the year|was enacted|law|progressive|taxation|in which|taxes|were adjusted|ability to pay|according to In 1920, a law on progressive taxation was enacted, where taxes were adjusted according to the ability to pay.

Siten suurituloisilla oli korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Thus|high-income earners|had|higher|tax rate|than|low-income earners Thus, high-income earners had a higher tax rate than low-income earners.

Verotuksen muutoksella pyrittiin vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ihmisten välillä. Taxation|change|aimed|to reduce|poverty|and|inequality|between people| The change in taxation aimed to reduce poverty and inequality among people.

Muutos tapahtui kuitenkin hitaasti. The change|occurred|however|slowly However, the change occurred slowly.

Eriarvoisuus ihmisten välillä oli edelleen huomattavaa kun siirryttiin 1930-luvulle. Inequality|between people|among|was|still|significant|when|we moved|to the 1930s Inequality among people was still significant as the 1930s approached.

Vähitellen suomalaisten elinolot alkoivat parantua. Gradually|Finns|living conditions|began|to improve Gradually, the living conditions of Finns began to improve.

Myös Virtasen perheen elämä on muuttunut. Also|Virtanen's|family's|life|has|changed The Virtanen family's life has also changed.

Kustaa Virtasen poika, Matti, ei enää käy töissä ison tilan pelloilla, kuten Kustaa teki. Gustaf|Virtanen|son|Matti|does not|anymore|works|at work|large|farm|in the fields|as|Gustaf|did Kustaa Virtanen's son, Matti, no longer works in the fields of the large farm, as Kustaa did.

Matti on lunastanut isän torpan itselleen. Matti|has|redeemed|father's|croft|for himself Matti has redeemed his father's cottage for himself.

Torpasta on syntynyt omat pieni maatila. From the torpa|has|been born|own|small|farm The cottage has turned into a small farm of its own.

Matti viljee pientä maatilaansa vaimonsa Maijan ja kolmen lapsensa kanssa. Matti|farms|small||his wife|Maija|and|three|children|with Matti cultivates his small farm with his wife Maija and their three children.

Vaikka Matilla on oma maatila, elämä on rankkaa ja työtä täytyy tehdä paljon. Although|Matti|has|own||life|is|tough|and|work|must|be done|a lot Although Matti has his own farm, life is tough and a lot of work must be done.

1930-luvun alussa maailmalla alkoi taloudellinen lamakausi. 1930s|in the early|in the world|began|economic|depression In the early 1930s, a global economic depression began.

Se vaikutti myös Suomeen. It|affected|also|to Finland It also affected Finland.

Monet joutuivat työttömiksi ja kaikesta, jopa ruoasta, oli puutetta. Many|became|unemployed|and|from everything|even|food|was|shortage Many became unemployed and there was a shortage of everything, even food.

Maaseudulla tuotettiin suuri osa ravinnosta itse. In the countryside|was produced|large|part|of food|by itself In the countryside, a large part of the food was produced by oneself.

Niinpä Virtasen perheessäkin on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa. so|Virtanen|in the Virtanen family too|has|a horse|three|cows|six||and|two|pigs Thus, the Virtanen family also has a horse, three cows, six chickens, and two pigs.

kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa. three|cows|six||and|two|pigs three cows, six chickens, and two pigs.

Heidän ruokapöytäänsä kuuluu perunaa, kalaa, liharuokia, juureksia, marjoja ja puuroja. Their|dining table|includes|potatoes|fish|meat dishes|root vegetables|berries|and|porridges Their dining table includes potatoes, fish, meat dishes, root vegetables, berries, and porridges.

Kun Matti Virtanen oli pieni, hän kävi kiertokoulua. When|Matti|Virtanen|was|small|he|attended|a traveling school When Matti Virtanen was small, he attended a traveling school.

Se tarkoitti, että kiertävä opettaja vieraili silloin tällöin opettamassa kylän lapsia. It|meant|that|traveling|teacher|visited|sometimes|then|teaching|village|children This meant that a traveling teacher visited from time to time to teach the village children.

Vuonna 1921 Suomen eduskunta sääti lain oppivelvollisuudesta. In the year|Finland's|parliament|enacted|law|on compulsory education In 1921, the Finnish Parliament enacted a law on compulsory education.

Sen mukaan kaikkien täytyi suorittaa kuusivuotinen kansakoulu. It|according to|everyone|had to|complete|six-year|primary school According to it, everyone had to complete six years of primary school.

Siten myös Matti Virtasen lapset käyvät koulua joka päivä. Thus|also|Matti|Virtanen’s|children|attend|school|every|day Thus, Matti Virtanen's children also go to school every day.

Suomalaisten mielestä oli tärkeää että kaikki lapset saivat käydä koulua. The Finns|opinion|was|important|that|all|children||attend|school Finns believed it was important that all children had the opportunity to attend school.

Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta. Good|education|was considered|important|for that|reason|that|because|all|Finns||to vote|in the elections|they|had to|have|knowledge|about society Good education was considered important also because, since all Finns could vote in elections, they needed to have knowledge about society.

Matti Virtasen tytär, Liisa, on oppinut koulussa lukemaan. Matti|Virtanen's|daughter|Liisa|has|learned|at school|to read Matti Virtanen's daughter, Liisa, has learned to read at school.

Sanomalehdestä hän lukee isoisälleen, Kustaalle, uutisia. From the newspaper|he|reads|to his grandfather|Kustaa|news From the newspaper, she reads news to her grandfather, Kustaa.

Lehdessä on uutinen siitä että Helsingissä pidettäisiin vuoden 1940 olympialaiset. The magazine|has|news|about it|that|in Helsinki|would be held|year|Olympics The paper has a news article that the 1940 Olympics would be held in Helsinki.

“Koko Suomi iloitsee olympialaisista!” All|Finland|rejoices|from the Olympics "All of Finland rejoices for the Olympics!"

“Sinne on tulossa urheilijoita 64:stä maasta”, Liisa lukee innoissaan. There|are|coming|athletes|from 64|countries|Liisa|reads|excitedly "Athletes from 64 countries are coming there," Liisa reads excitedly.

Vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota. Year|Olympics|were|however|canceled|because|in the year|began|second|world war However, the 1940 Olympics had to be canceled, as the Second World War began in 1939.

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. In November|the Soviet Union|attacked|Finland In November 1939, the Soviet Union attacked Finland.

Maiden välille syttyi sota, jota kutsutaan talvisodaksi. The countries|between|ignited|war|which|is called|the Winter War A war broke out between the countries, which is called the Winter War.

Sota pysäytti Suomen yhteiskunnallisen kehityksen. The war|stopped|Finland's|social|development The war halted Finland's social development.

Vaikka väestön jakautuminen oli lieventynyt 1930-luvulla, kansa oli edelleen jakautunut kahtia sodan alussa. Although|population|division|was|alleviated|in the 1930s|people|was|still|divided|in two|war|at the beginning Although the division of the population had eased in the 1930s, the people were still divided in two at the beginning of the war.

Talvisodassa kahtiajako unohtui. In the Winter War|division|was forgotten The division was forgotten during the Winter War.

Suomalaiset puolustivat maataan yhtenäisenä kansana Neuvostoliittoa vastaan. The Finns|defended|their country|as a united|nation|the Soviet Union|against The Finns defended their country as a united nation against the Soviet Union.

Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Second|World War|during|Finland|fought|two|wars|against the Soviet Union| During World War II, Finland fought two wars against the Soviet Union.

Talvisotaa seurasi sota, jota kutsutaan jatkosodaksi. The Winter War|was followed by|war|that|is called|the Continuation War The Winter War was followed by a war known as the Continuation War.

Osa suomalaisista taisteli rintamalla. Some|of the Finns|fought|at the front Some Finns fought at the front.

Muiden velvollisuus oli tehdä työtä tehtaissa ja maatiloilla. Others|duty|was|to do|work|in factories|and| The duty of others was to work in factories and on farms.

Tämä koski erityisesti naisia, myös Liisa Virtasta. This|concerned|especially|women|also|Liisa|Virtanen This especially applied to women, including Liisa Virtanen.

Liisa Virtanen on työssä tehtaassa. Liisa|Virtanen|is|at work|in the factory Liisa Virtanen is working in a factory.

Sinne hän saa myös tiedon, että hänen veljensä Kalle on kuollut rintamalla. There|he|receives|also|the news|that|his|brother|Kalle|is|dead|in battle There she also receives the news that her brother Kalle has died at the front.

Talvi- ja jatkosodan taisteluissa kuoli noin 90 000 suomalaista ja 50 000 sai pysyvän vamman. |and|Continuation War|in battles|died|about|Finns|and|received|permanent|injury About 90,000 Finns died in the battles of the Winter and Continuation Wars, and 50,000 were permanently injured.

Suomi hävisi jatkosodan joka päättyi vuonna 1944. Finland|lost|Continuation War|which|ended|in the year Finland lost the Continuation War, which ended in 1944.

Suomen alueella oli ollut myös saksalaisia joukkoja taistelemassa Neuvostoliittoa vastaan. Finland|in the area|had|been|also|German|troops|fighting|the Soviet Union|against There had also been German troops in Finland fighting against the Soviet Union.

Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaiset joukot pois maasta. Finland|and|Soviet Union|peace treaty|according to|Finland|had to|drive|German|troops|out of|the country According to the peace treaty between Finland and the Soviet Union, Finland had to drive the German troops out of the country.

Siksi Suomen ja Saksan välille syttyi sota, jota kutsutaan Lapin sodaksi. Therefore|Finland's|and|Germany's|between|broke out|war|which|is called|Lapland|war This is why a war broke out between Finland and Germany, which is called the Lapland War.

Saksalaiset joukot poistuivat Suomesta vuonna 1945. German|troops|left|from Finland|in the year The German troops left Finland in 1945.

Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti maa-alueita maan itäosista Neuvostoliitolle. of the peace treaty|according to|Finland|ceded|||of the country|from the eastern parts|to the Soviet Union According to the peace treaty, Finland ceded land areas in the eastern part of the country to the Soviet Union.

Luovutetuilta alueilta muutti muualle Suomeen 420 000 suomalaista, eli 11 prosenttia koko Suomen väestöstä. from the ceded|areas|moved|elsewhere|to Finland|Finns|that is|percent|the whole|Finland|population From the ceded areas, 420,000 Finns moved to other parts of Finland, which is 11 percent of the entire Finnish population.

Lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia yhteensä 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta. Additionally|Finland|had to|pay|to the Soviet Union|war reparations|a total of|million|United States||worth In addition, Finland had to pay the Soviet Union war reparations totaling 300 million US dollars.

Sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina, kuten laivoina, vetureina ja puutuotteina. war reparations|were paid|as industrial products|such as|as ships|as locomotives|and|as wood products The reparations were paid in industrial products, such as ships, locomotives, and wood products.

Suomalaiset halusivat toipua sodasta nopeasti. The Finns|wanted|to recover|from the war|quickly Finns wanted to recover from the war quickly.

Ihmiset uskoivat tulevaisuuteen ja maata alettiin jälleen kehittää. People|believed|in the future|and|the land|were|again|developed People believed in the future and the land began to be developed again.

Sotien jälkeistä aikaa kutsutaan jälleenrakennuksen ajaksi. Wars|post|time|is called|of reconstruction|time The post-war period is called the time of reconstruction.

Vuonna 1944 eduskunta sääti lain neuvolatoiminnasta. In the year|parliament|enacted|law|maternal and child health clinic operations In 1944, the parliament enacted a law on maternity and child health clinics.

Neuvolat neuvoivat lasta odottavia äitejä ja vanhempia. The maternity clinics|advised|child|expecting|mothers|and|parents The clinics advised expectant mothers and parents.

Lapset saivat rokotuksia sairauksia vastaan. The children||vaccinations|diseases|against Children received vaccinations against diseases.

Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea. The child health clinics|thanks to|infant mortality|began|clearly|to decrease Thanks to the health clinics, infant mortality began to decline significantly.

Kouluissa alettiin tarjota ilmaista kouluruokaa vuodesta 1948 lähtien. In schools|began|to offer|free|school meals|from the year|onwards Schools started offering free school meals from 1948 onwards.

Sen ansiosta lapset olivat terveempiä ja jaksoivat paremmin koulussa. That|thanks to|children|were|healthier|and|coped|better|in school As a result, children were healthier and performed better in school.

Samana vuonna tuli voimaan laki lapsilisästä. That|year|came|into force|law|child benefit The law on child benefits came into effect that same year.

Valtio alkoi maksaa tukea kaikille perheille alle 16-vuotiaista lapsista. The state|began|to pay|support|to all|families|under|16-year-old|children The state began to provide support to all families with children under 16.

Vuotta myöhemmin valtio alkoi jakaa äitiysavustusta kaikille äideille. Year|later|the state|began|to distribute|maternity assistance|to all|mothers A year later, the state began to distribute maternity grants to all mothers.

Kaikkien koululaisten ilmainen hammashoito alkoi vuonna 1956. All|schoolchildren|free|dental care|began|in the year Free dental care for all schoolchildren started in 1956.

Tavoitteena oli että kaikki saavat yhteiskunnan palveluita omien tarpeidensa mukaisesti. The goal|was|that|everyone|receives|of the community|services|their own|needs|according to The goal was for everyone to receive social services according to their own needs.

Kaikki maksavat veroja oman maksukykynsä mukaan ja kaikki saavat samanlaisia palveluita. Everyone|pays|taxes|their own|payment capacity|according to|and|everyone|receives|similar|services Everyone pays taxes according to their ability to pay, and everyone receives similar services.

Sotien aikana ja niiden jälkeen Suomessa säännösteltiin elintarvikkeiden ostamista. Wars|during|and|their|after|in Finland|was rationed|food|purchasing During and after the wars, the purchase of foodstuffs was rationed in Finland.

Se tarkoitti, että esimerkiksi kahvia, voita, lihaa ja sokeria sai ostaa vain rajoitetun määrän. It|meant|that|for example|coffee|butter|meat|and|sugar|could|buy|only|limited|amount This meant that, for example, coffee, butter, meat, and sugar could only be purchased in limited quantities.

Tällä pyrittiin takaamaan se, että ihmiset saivat tasapuolisesti välttämättömiä tuotteita. This|aimed|to ensure|that|that|people||equally|essential|products This was aimed at ensuring that people received essential products fairly.

Vähitellen säännöstelyä alettiin purkaa ja se lopetettiin kokonaan vuonna 1954. Gradually|regulation|was started|to be dismantled|and|it|was ended|completely|in the year Gradually, rationing began to be dismantled and was completely ended in 1954.

Silloin Virtastenkin perheen ruokapöytään saatiin lisää syötävää. Then|of the Virtanen family|family|to the dining table|was obtained|more|food At that time, the Virtanen family's dining table also received more food.

Suomen teollisuus joutui uudistumaan, jotta Suomi pystyi valmistamaan sotakorvaustuotteita Neuvostoliitolle. Finland's|industry|had to|innovate|so that|Finland|could|produce|war reparations products|to the Soviet Union Finnish industry had to innovate so that Finland could produce war reparations for the Soviet Union.

Kun kaikki sotakorvaukset oli maksettu vuonna 1952, Suomi alkoi myydä teollisuuden tuotteita ulkomaille. When|all|war reparations|were|paid|in the year|Finland|began|to sell|industry|products|abroad When all war reparations were paid in 1952, Finland began to sell industrial products abroad.

Sodan jälkeen Liisa Virtanen jää töihin tehtaaseen ompelijaksi. The war|after|Liisa|Virtanen|stays|at work|to the factory|as a seamstress After the war, Liisa Virtanen went to work in a factory as a seamstress.

Kun säännöstely päättyy hän pystyy hankkimaan kotiinsa tavaroita, joista hänen vanhempansa eivät olleet nähneet edes unta. When|rationing|ends|he|is able|to acquire|to his home|goods|that|his|parents|did not|had|seen|even|dream When rationing ended, she was able to acquire items for her home that her parents had never even dreamed of.

Liisa Virtanen asuu miehensä Einon ja neljän lapsensa kanssa kirkonkylällä talossa, jonka he ovat itse rakentaneet. Liisa|Virtanen|lives|her husband|Eino|and|four|children|with|in the village|in a house|that|they|have|themselves|built Liisa Virtanen lives with her husband Eino and their four children in a house in the village that they built themselves.

Talossa ei ole sähköä. The house|not|has|electricity The house has no electricity.

Vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta myös talvella. Water|must|be fetched||from the well|also|in winter Water must be fetched from the well outside even in winter.

Talvella Liisa, Eino ja lapset usein hiihtävät lyhyet matkat. In winter|Liisa|Eino|and|the children|often|ski|short|distances In winter, Liisa, Eino, and the children often ski short distances.

Lauantai-iltaisin Virtasen perhe peseytyy omassa saunassa. ||Virtanen's|family|bathes|in their own|sauna On Saturday evenings, the Virtanen family bathes in their own sauna.

Jokaisen talon pihapiirissä on oma sauna. Each||in the yard|has|own|sauna Every house has its own sauna in the yard.

Vuonna 1952 Suomessa järjestettiin vihdoinkin olympialaiset. In the year|in Finland|were held|finally|Olympics In 1952, the Olympics were finally held in Finland.

Virtaset seuraavat olympialaisia radiosta. The Virtasens|follow|the Olympics|on the radio The Virtas are following the Olympics on the radio.

Helsinkiin on kokoontunut enemmän urheilijoita kuin koskaan aiemmin. to Helsinki|has|gathered|more|athletes|than|ever|before More athletes have gathered in Helsinki than ever before.

4925 urheilijaa, 69:stä maasta. athletes|from 69|countries 4925 athletes from 69 countries.

“Ja Suomi voittaa kultaa!”, kuuluu radiosta. And|Finland|wins|gold|is heard|from the radio "And Finland wins gold!" can be heard on the radio.

Liisan mies, Eino, on hevosmiehenä metsätyömaalla. Liisa's|husband|Eino|is|as a horseman|at the logging site Liisa's husband, Eino, is a horseman at the logging site.

Metsä antaa työtä monille. The forest|gives|work|to many The forest provides work for many.

Jopa 80 000 miestä tekee metsätöitä 1950-luvun alussa. Up to|men|work|forestry work|1950s|in the early As many as 80,000 men worked in forestry in the early 1950s.

Metsäteollisuuden tuotteet, kuten puu ja paperi, olivat Suomen tärkeimmät vientituotteet 1950-luvulla. Forest industry|products|such as|wood|and|paper|were|Finland's|most important|export products|in the 1950s Forest industry products, such as wood and paper, were Finland's most important export products in the 1950s.

Metsiä haluttiin hoitaa hyvin, jotta paperitehtaille riittäisi raaka-ainetta. Forests|were wanted|to be managed|well|so that|to the paper mills|would be sufficient|| The forests were wanted to be well managed so that the paper mills would have enough raw material.

Vuonna 1953 Virtaset saavat kotiinsa sähkön. In the year|the Virtanen family|receive|to their home|electricity In 1953, the Virtanen family gets electricity in their home.

Erityisen iloinen sähköstä on Liisa ja Eino Virtasen poika Seppo, joka kuuluttaa kaikille: especially|happy|about the electricity|is|Liisa|and|Eino|Virtanen’s|son|Seppo|who|announces|to everyone Especially happy about electricity is Liisa and Eino Virtanen's son Seppo, who announces to everyone:

“Kun minä olen aikuinen, laitan sähköt kaikkien ihmisten koteihin!” When|I|am|adult|will put|electricity|all|people's|homes "When I grow up, I will bring electricity to everyone's homes!"

Sotien jälkeen Suomeen oli syntynyt paljon lapsia. Wars|after|to Finland|there were|born|many|children After the wars, many children were born in Finland.

Pienillä maatiloilla ei ollut työtä kaikille. On small|farms|not|had|work|for everyone There was not enough work for everyone on the small farms.

Lisäksi töitä maatiloilla tehtiin yhä enemmän koneilla. In addition|work|on farms|was done|still|more|with machines In addition, work on the farms was increasingly done by machines.

Sen sijaan kaupungeissa tarvittiin lisää työntekijöitä. Instead|of|in the cities|more workers|needed|workers Instead, cities needed more workers.

Monet muuttivatkin työn ja paremman elämän perässä kaupunkeihin. Many|did move|work|and|better|life|in pursuit of|to cities Many moved to the cities in search of work and a better life.

Monet suomalaiset muuttivat myös ulkomaille. Many|Finns|moved|also|abroad Many Finns also moved abroad.

Erityisesti Ruotsiin. Especially|to Sweden Especially to Sweden.

1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin lähes 160 000 ihmistä. 1960s|during|from Finland|moved|to Sweden|nearly|people During the 1960s, nearly 160,000 people moved from Finland to Sweden.

Jotkut muuttivat kauemmas – Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Some|moved|farther|to Canada|to the United States|and|to Australia Some moved further away – to Canada, the United States, and Australia.

Liisa ja Eino Virtasen poika, Seppo, on muuttanut kaupunkiin ja opiskellut sähkömieheksi Liisa|and|Eino|Virtanen|son|Seppo|has|moved|to the city|and|studied|to be an electrician Liisa and Eino Virtanen's son, Seppo, has moved to the city and studied to become an electrician.

Kaupunkeihin rakennetaan paljon uusia taloja ja sähkömiehelle riittää töitä. In the cities|are built|many|new|houses|and|for the electrician|there is enough|work Many new houses are being built in the cities, and there is plenty of work for electricians.

Myös Sepon vaimo Anneli käy töissä. Also|Seppo's|wife|Anneli|goes|to work Seppo's wife Anneli also works.

Hän on toimistotyöntekijänä uudessa peruskoulussa. He|is|as an office worker|in the new|elementary school She is an office worker at a new elementary school.

Sepon ja Annelin lapset ovat päivät päiväkodissa. Seppo's|and|Anneli's|children|are|days|in kindergarten Seppo and Anneli's children are in daycare every day.

1970-luvun aikana Suomessa siirryttiin peruskouluun. 1970s|during|in Finland|transitioned|to comprehensive school During the 1970s, Finland transitioned to comprehensive school.

Peruskoulu kesti yhdeksän vuotta ja opetus oli kaikille ilmaista. The comprehensive school|lasted|nine|years|and|education|was|for everyone|free Comprehensive school lasted nine years and education was free for everyone.

Näin kaikilla lapsilla oli samanlaiset mahdollisuudet saada peruskoulutus. This way|all|children|had|similar|opportunities|to receive|basic education This way, all children had similar opportunities to receive basic education.

Peruskoulu vähensi eriarvoisuutta. The basic school|reduced|inequality Comprehensive school reduced inequality.

Vaikka kaikki lapset olivat olleet oppivelvollisia 1920-luvulta lähtien, aiemmin koulunkäyntiin olivat vaikuttaneet vanhempien varallisuus ja asuinpaikka. Although|all|children|were|been|compulsory school age|from the 1920s||earlier|to schooling|were|influenced|parents'|wealth|and|place of residence Although all children had been subject to compulsory education since the 1920s, previously, schooling was influenced by the parents' wealth and place of residence.

Seppo ja Anneli ostavat kaupungista oman asunnon. Seppo|and|Anneli|buy|from the city|their own|apartment Seppo and Anneli buy their own apartment in the city.

He ostavat myös auton, jolla he tekevät kesäisin lomamatkoja. They|buy|also|a car|with which|they|make|in the summer|vacation trips They also buy a car, which they use for summer vacations.

Joskus jopa Ruotsiin asti. Sometimes|even|to Sweden|as far as Sometimes even as far as Sweden.

Virtasilla on myös televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan olohuoneeseen. The Virtas family|has|also|television|which|whole|family|gathers|to watch|in the living room The Virtas also have a television, which the whole family gathers to watch in the living room.

Seppo katsoo uutiset joka päivä. Seppo|watches|the news|every|day Seppo watches the news every day.

Tänään uutisissa kerrotaan ETYK-huippukokouksesta Helsingissä. Today|in the news|it is reported|||in Helsinki Today the news reports on the CSCE summit in Helsinki.

Kaikki Euroopan valtioiden päämiehet ovat kokoontuneet Helsinkiin neuvottelemaan turvallisuudesta ja yhteistyöstä. All|European|states|leaders|are|gathered|to Helsinki|to negotiate|about security|and|about cooperation All the heads of state from European countries have gathered in Helsinki to negotiate security and cooperation.

Seppo ja Anneli Virtasen vanhin tytär Sari on myös kiinnostunut uutisista. Seppo|and|Anneli|Virtanen|oldest|daughter|Sari|is|also|interested|in the news Seppo and Anneli Virtanen's eldest daughter Sari is also interested in the news.

“Kuinka monesta maasta ETYK-kokouksessa on johtajia?”, Sari kysyy. How|many|countries|||are|leaders|Sari|asks "How many countries have leaders at the CSCE meeting?" Sari asks.

“35:sta”, isä vastaa. from 35|father|answers "35 of them," the father replies.

“Kun kasvan isoksi, aion käydä niissä kaikissa!”, Sari sanoo. When|I grow|big|I will|attend|in them|all|Sari|says "When I grow up, I plan to visit all of them!" Sari says.

1980-luvulla Suomen taloudella oli hyvät ajat. in the 1980s|Finland's|economy|had|good|times In the 1980s, Finland's economy was doing well.

Töitä riitti, tavaroita vietiin muihin maihin ja hyvinvointi lisääntyi. Work|was plentiful|goods||to other|countries|and|welfare|increased There were plenty of jobs, goods were exported to other countries, and prosperity increased.

Sanottiin, että Suomessa elettiin vahvaa taloudellista nousukautta. It was said|that|in Finland|was lived|strong|economic|growth period It was said that Finland was experiencing a strong economic boom.

Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin, ja työaikaa lyhennettiin. child benefits|unemployment benefits|and|pensions|were increased|and|working hours|were shortened Child benefits, unemployment benefits, and pensions were increased, and working hours were reduced.

Kaikille riitti töitä. For everyone|there was enough|work There was enough work for everyone.

Suomalaiset rikastuivat ja kuluttivat. The Finns|became wealthy|and|consumed Finnish people became wealthy and consumed.

Talouden hyvät vuodet loppuivat 1990-luvun alussa, ja Suomessa alkoi vaikea talouden lamakausi. The economy|good|years|ended|1990s|in the early|and|in Finland|began|difficult|economic|recession The good years of the economy ended in the early 1990s, and a difficult economic recession began in Finland.

Lamaan vaikuttivat monet syyt. The recession|were influenced|many|reasons Many factors contributed to the recession.

Yksi syy oli, että Suomen tärkein vientimaa, Neuvostoliitto, hajosi. One|reason|was|that|Finland's|most important|export country|Soviet Union|disintegrated One reason was that Finland's most important export country, the Soviet Union, collapsed.

Maan nimi muuttui Venäjäksi ja kaupankäynti Venäjän kanssa väheni. The country's|name|changed|to Russian|and|trade|Russia's|with|decreased The country's name changed to Russia and trade with Russia decreased.

Työttömyys kasvoi. Unemployment|increased Unemployment rose.

Työttömiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Unemployed|were|more|than|ever|previously There were more unemployed than ever before.

Suomi kuitenkin toipui nopeasti lamasta, erityisesti teknologian kehityksen ansiosta. Finland|however|recovered|quickly|from the recession|especially|technology|development|thanks to However, Finland recovered quickly from the recession, especially thanks to technological development.

Suomi kehitti uusia tuotteita, joille riitti ostajia. Finland|developed|new|products|for which|were sufficient|buyers Finland developed new products that had buyers.

Ihmisillä oli taas työtä ja maan talous parani. People|had|again|work|and|country's|economy|improved People had work again and the country's economy improved.

Tärkeimpiä uusia tuotteita olivat Nokian matkapuhelimet. The most important|new|products|were|Nokia's|mobile phones The most important new products were Nokia mobile phones.

Myös Sari Virtanen on töissä Nokialla, jossa hän suunnittelee matkapuhelimia. Also|Sari|Virtanen|is|at work|at Nokia|where|she|designs|mobile phones Sari Virtanen also works at Nokia, where she designs mobile phones.

Sari on matkustanut eri puolilla maailmaa töidensä vuoksi, mutta myös vapaa-aikana. Sari|has|traveled|different|around|the world|work|due to|but|also|| Sari has traveled around the world for work, but also in her free time.

Hän on käynyt jo kymmenessä niistä 35:sta maasta, jotka osallistuivat ETYK-kokoukseen 20 vuotta aiemmin. He|has|visited|already|in ten|of them|35|countries|that|participated|||years|earlier He has already visited ten of the 35 countries that participated in the CSCE meeting 20 years earlier.

Suomalaisten koulutustaso nousi 1990-luvulla. The Finns|education level|rose|in the 1990s The education level of Finns rose in the 1990s.

Samalla yhteiskunnasta oli tullut entistä tasa-arvoisempi. At the same time|from society|had|become|increasingly|| At the same time, society had become increasingly equal.

Raha ei ollut este koulutukselle, koska yhteiskunta oli jo pitkään tukenut opiskelua rahallisesti. Money|not|had|obstacle|to education|because|society|was|already|for a long time|had supported|studying|financially Money was not an obstacle to education, as society had long supported studying financially.

Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista lisääntyi. Women's|share|of university students|increased The proportion of women among higher education students increased.

Koulutuksen avulla ihmisille avautui uusia mahdollisuuksia. Education|through|to people|opened up|new|opportunities Through education, new opportunities opened up for people.

Vuonna 1994 järjestettiin kansanäänestys, jossa suomalaisilta kysyttiin pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin. In the year|was organized|referendum|in which|from Finns|was asked|should|Finland|join|European|Union In 1994, a referendum was held in which Finns were asked whether Finland should join the European Union.

Myös Sari Virtanen käy äänestämässä. Also|Sari|Virtanen|goes|to vote Sari Virtanen also goes to vote.

Kansanäänestyksessä yli puolet suomalaisista eli 56,9 prosenttia kannatti liittymistä Euroopan Unioniin. In the referendum|over|half|of Finns|that is|percent|supported|joining|European|Union In the referendum, over half of Finns, or 56.9 percent, supported joining the European Union.

Suomi liittyikin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995. Finland|did join|European|Union|as a member|in Finland indeed became a member of the European Union in 1995.

Samana vuonna Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden. That same|year|Finland|won|first|time|ice hockey|world championship That same year, Finland won the ice hockey world championship for the first time.

Hyvää päivää, rouva tasavallan presidentti! Good|day|Mrs|of the republic|president Good day, Madam President!

Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidentin, kun Tarja Halonen voitti presidentinvaalit. In the year|Finland|got|first|female president|when|Tarja|Halonen|won|presidential elections In 2000, Finland got its first female president when Tarja Halonen won the presidential elections.

Tarja Halonen syntyi 1940-luvulla työläisperheeseen. Tarja|Halonen|was born|in the 1940s|into a working-class family Tarja Halonen was born in the 1940s into a working-class family.

Hänen elämänsä on hyvä esimerkki siitä, että työläisperheen lapsen oli mahdollista käydä koulua, opiskella ja edetä yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan. His|life|is|good|example|of that|that|working-class family|child's|was|possible|to attend|school|to study|and|to advance|socially|significant|position Her life is a good example that a child from a working-class family could go to school, study, and advance to a socially significant position.

Madame on voittanut ja mies on hävinnyt. The lady|has|won|and|the man|has|lost The lady has won and the man has lost.

2010-luvulla Suomi on yhä kansainvälisempi. in the 2010s|Finland|is|still|more international In the 2010s, Finland is still more international.

Myös Emilia Virtasen suku on kansainvälistynyt. Also|Emilia|Virtanen|family|has|internationalized Emilia Virtanen's family has also become more international.

Emilian mies on kotoisin Yhdysvalloista. Emilian|man|is|from|the United States Emilia's husband is from the United States.

1900-luvun vaikeista vuosista huolimatta suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyiseksi hyvinvointivaltioksi. 20th century|difficult|years|despite|Finnish|society|has|developed|into a modern|welfare state Despite the difficult years of the 20th century, Finnish society has developed into the current welfare state.

Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteinen päätöksenteko, tasa-arvon parantaminen ihmisten välillä ja ahkera työ. The development|have|been influenced|especially|joint|decision-making|||improvement|between people|among|and|hard|work Development has been particularly influenced by joint decision-making, improving equality among people, and hard work.

Työ hyvän yhteiskunnan puolesta jatkuu edelleen. The work|good|society|for|continues|still The work for a good society continues.

Siihen tarvitaan meitä kaikkia Suomen asukkaita. It|needs|us|all|Finnish|residents It requires all of us, the residents of Finland.

SENT_CWT:AFkKFwvL=11.39 PAR_TRANS:gpt-4o-mini=3.55 en:AFkKFwvL openai.2025-01-22 ai_request(all=268 err=0.00%) translation(all=223 err=0.00%) cwt(all=1804 err=2.16%)