×

We gebruiken cookies om LingQ beter te maken. Als u de website bezoekt, gaat u akkoord met onze cookiebeleid.

image

Creative Commons, Vuorovaikutuksen resurssit

Vuorovaikutuksen resurssit

Usein näkee ja kuulee väitettävän, että 80

ellei peräti 95 prosenttia kommunikaatiosta perustuu nonverbaaliseen viestintään.

Se, miten ymmärrämme toisiamme ei suinkaan ole näin yksinkertaista.

Tämän videon tarkoituksena on antaa laajempi kuva vuorovaikutuksessa käytetyistä resursseista

ja siitä miten eri resurssit toimivat yhdessä.

Laajasti katsottuna kaikki inhimillinen toiminta on vuorovaikutusta.

Ihminen voi olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten,

esineiden ja ympäristön kanssa.

Vaikka toimimme usein tiedostamatta, vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa,

vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa,

ei sekavaa tai arvaamatonta toimintaa.

Käsitteet kommunikaatio ja viestintä

sisältävät ajatuksen toiminnasta, jonka tavoitteena on

nimenomaan informaation välittäminen.

Vuorovaikutuksen tarkastelu on siis laajempaa

kuin kommunikaation ja viestinnän tarkastelu.

Kommunikaatiota ja viestintää tutkitaan muun muassa haastattelemalla,

havainnoimalla ja kyselyillä,

kun taas vuorovaikutusta tutkitaan luonnollisista

vuorovaikutustilanteista tallennetuilla aineistoilla,

video- ja äänitallenteiden avulla.

Tämä video perustuu tutkimuksiin,

joita on tehty ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta

joko keskusteluntutkimuksen

tai välitteisen diskurssintutkimuksen kentällä.

Käyn tällä videolla läpi vuorovaikutuksessa käytettäviä resursseja eli

kommunikointikanavia ja millä tavalla kommunikointikanavat pelaavat yhteen.

Hyvä lähtökohta kommunikointikanavien tarkasteluun on Sigrid Norrisin

2004 kirjassa julkaistu lista kommunikointikanavista.

Lista perustuu hänen tutkimuksiinsa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta,

joten sitä ei voi suoraan soveltaa kaikkiin vuorovaikutustilanteisiin.

Norrisin lista tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan

vuorovaikutuksen tarkasteluun ja sitä kautta

vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Puhutun kielen tutkimus on saanut osakseen eniten huomioita.

Puhuttu kieli välittää informaatiota todella paljon,

joten sitä on tutkittu monesta näkökulmasta käsin.

Usein kieltä pidetään tärkeimpänä kommunikointikeinona,

mutta näin ei ole läheskään aina:

Puhutun kielen merkitys riippuu tilanteesta

ja muista kommunikointikanavista

esimerkiksi viittomakielisissä tilanteissa

tai kun kommunikoidaan elehtimällä tai kirjoittamalla,

puhuttu kieli voi olla sivuroolissa.

Puhutulla kielellä on kirjoitetun kielen lisäksi eniten valtaa yhteiskunnassamme.

Eleet ovat toinen laajasti tutkittu vuorovaikutuksen resurssi.

Käsillä tehtävät eleet voi edelleen jakaa osoittaviin eleisiin,

ikonisiin eleisiin, metaforisiin eleisiin ja iskueleisiin.

Ensimmäinen ele, jonka ihmislapsi oppii, on osoittaminen.

Osoittavalla eleellä ohjataan muiden huomiota fyysisessä ympäristössä,

mutta voimme myös osoittavalla eleellä viitata asioihin, joita ei näe,

esimerkiksi tulevaisuuden tapahtumiin tai abstrakteihin asiakokonaisuuksiin.

Ikonisilla eleillä kuvailemme jonkin olemassa olevan asian tai esineen ulkonäköä,

metaforinen ele on myös asiaa kuvaileva, mutta silloin kuvailun kohteena on jokin abstrakti ajatus

esimerkiksi voimme kuvata jonkin tilanteen sekavuutta käsien pyörivällä liikkeellä.

Iskuele on käsien tuottaman rytminen liike,

joka myötäilee usein puhetta.

Sekä viittomakielisissä että puhutun kielen keskusteluissa eleet ja kieli

tukevat toisiaan monin tavoin.

Esimerkiksi ele, joka suuntautuu kanssakeskustelijaa kohti,

kämmen ylöspäin, voi olla osoittamassa

puhujan vaihtoa tai eleellä pyydetään vastausta kanssakeskustelijalta.

Proksemiikalla viitataan kehojen etäisyyteen toisiin ihmisiin tai esineisiin

eli proksemiikkaa tarkastellessaan tutkijaa kiinnostaa henkilöiden sijoittuminen ja liikkuminen tilassa.

ja liikkuminen tilassa.

Se, kuinka lähelle voimme mennä toista ihmistä,

riippuu erittäin monesta seikasta:

kulttuurista, tilannekohtaisista kirjoittamattomista säännöistä,

ihmisten välisistä suhteista tai yksilöllisistä eroista.

On kuitenkin hyvin mielenkiintoista, kuinka tarkkaan olemme sosiaalistuneet

proksemiikkaan liittyviin tapoihin ja normeihin.

Nämä normit tulevat parhaiten ilmi,

kun joku tahallisesti tai tiedostamattaan rikkoo normeja.

Kehon asento viestii usein siitä,

missä toiminnassa olemme mukana

ja mihin toimintaan olemme erityisen keskittyneitä.

Opetustilanteessa opettaja voi osoittaa kehon asennolla,

kumartumalla alas oppilaan katseen tasolle,

että hänen mielestään oppilaan ajatuksilla ja toiminnalla on hänelle merkitystä.

Etäälle seisomaan jäävä opettaja viestii auktoriteettia

ja ulkopuolisen tarkkailijan roolia.

Myös pään liikkeellä viestitään toisten läsnäolijoiden huomioimista.

Päällä voi myös osoittaa ja näin ohjata keskustelukumppanin huomio tärkeään asiaan.

Pään liikkeellä on lukuisia tehtäviä vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

ja merkityksiä viestiessä.

päätä voi liikuttaa sivu- ja pystysuunnassa,

myös syvyyssuunnassa tapahtuva liike onnistuu yllättävän helposti.

Päätä voi myös kääntää kiertoliikkeellä.

Millaisia merkityksiä sinulla antaa esimerkiksi pään kallistus?

Katseen suuntaaminen on yhteistoiminnan perusta.

Olemme todella tietoisia siitä, miten ja mihin katsomme.

Toisen katseen suuntaa havainnoimalla päättelemme,

onko hän valmis tai halukas sosiaaliseen toimintaan.

Katseella on nähty kolme vuorovaikutuksellista tehtävää:

osallistumisen säätely,

puheenvuoron vaihtumisen ja kohdentamisen säätely

sekä itsenäisen sosiaalisen toiminnan aloittaminen ja ylläpito.

Kun haluamme osallistaa muita keskusteluun tai muuhun toimintaan

katseella, päänliikkeellä ja asennolla on suuri merkitys.

Norris jakaa muusikin kahteen alakategoriaan:

keholliseen ja ei-keholliseen musiikin.

Esimerkiksi kun soitan kitaraa,

kyseessä on musiikin kehollinen muoto.

Musiikin kehollisuus tulee ilmi erityisesti silloin,

kun opettelemme soittamaan jotain instrumenttia.

Sosiaalistumme vahvasti muihin soittajiin

ja heidän keholliseen musisointiin,

eikä esimerkiksi kitaraa soittaessa

pelkästään käsien liikkeen tarkka hiominen riitä.

Musiikki on ei-kehollista silloin, kun ihmiset reagoivat esimerkiksi tallennettuun musiikkiin, jonka kuulevat.

Samoin teksti voi olla kehollista tai ei kehollista.

Kasvokkainen vuorovaikutus järjestyy usein kirjoitettujen tekstien äärelle

erityisesti institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa:

Koulutuksessa, uskontoa harjoittaessa tai viranomaisten kanssa asioidessa.

Tuotamme monissa tilanteissa tekstiä yhdessä kehollisesti.

Kehollinen teksti viittaa itse kirjoitustoimintaan.

Erityisesti mobiilin teknologian myötä

olemme harjaantuneet ymmärtämään toisiamme pelkän näpyttelyn perusteella

eli kehollista tekstiä seuraamalla

Voimme helposti päätellä, onko henkilöllä meneillään

muistiinpanojen kirjoitus,

pinnallinen chattaily vai kenties tarkkuutta vaativa sähköpostiviesti.

Vuorovaikutus rakentuu usein tilan asettelun mukaan.

Asettelu eli layout viittaa sekä esineiden sijoitteluun tilassa

että arkkitehtuuriseen pohjapiirrokseen.

Termi “kyykkyviini”, jolla viitataan halvempien viinien sijoitteluun alimmalle hyllylle,

on erinomainen esimerkki siitä,

miten esineiden asettelu vaikuttaa meidän keholliseen toimintaamme

ja lopputulemana on hyvinkin rikkaan merkityksen välittävä ilmaus.

Norrisin lista kommunikointikanavista ei ole täydellinen

vaan tutkittaessa vuorovaikutusta, tulisi ensimmäisen huomioida,

mitkä resurssit kyseissä vuorovaikutustilanteessa ovat kyseessä.

Pienissä tai suurissa yhteisöissä voi myös uudet vuorovaikutuksen resurssit

vakiintua ja hioutua käyttöön.

Kuinka pitkälle voisimme halutessamme kehittää esimerkiksi

kynsilakalla tapahtuvaa kommunikointia?

Tutuimmista vuorovaikutuksen resursseista Norrisin listalta puuttuu kuitenkin

esimerkiksi ilmeet ja viitottu kieli.

Ihminen on lajina kasvoihin suuntautunut.

Kasvot ovat tärkeä vuorovaikutuskanava jo hyvin pienille vauvoille.

Kasvonilmeet ovat erityinen vuorovaikutuksen resurssi,

koska niillä ilmaistaan erityisesti tunteita.

Ilmeet muuttuvat vuorovaikutuksessa jatkuvasti:

Niillä ilmaistaan osallistujan suhtautumista puheen ja tarkkaavaisuuden kohtena oleviin asioihin.

Sen sijaan, että ilmeillä paljastetaan emotionaalista tilaa,

ilmeet ovat erityisesti vuorovaikutuksen resurssi:

Niillä säädellään sosiaalisen vuorovaikutuksen kulkua.

Norrisin listalta puuttuu viitottu kieli,

koska hänen omiin tutkimuksiinsa ei ole kuulunut tilanteita,

joissa viittomakieli olisi ollut käytössä.

Viittomakielisissä tilanteissa on myös käytössä muita kommunikointikanavia,

mutta emme voi soveltaa puhutun kielen tutkimuksen kautta saatua tietoa

kehollisista resursseista sellaisenaan viittomakielisiin tilanteisiin.

Esimerkiksi katseen käyttöä ja proksemiikkaa

säätelee erilaiset säännöt viitotuissa kuin puhutuissa tilanteissa.

Humakin opiskelijana pääset havainnoimaan ja oppimaan visuaalisesti

ja kehollisesti orientoitunutta vuorovaikutusta.

Tämän mahdollisuuden myötä voit toivottavasti

kehittää omia kehollisia ja visuaalisia vuorovaikutustaitojasi.

Sigrid Norrisin yksi tärkein huomio on,

että kieli ei ole välttämättä se kaikkein tärkein kommunikointikanava.

Puhuttu tai viitottu kieli on yksi resurssi muiden resurssien joukossa.

Eleet, katse, ja muut keholliset kommunikointikanavat eivät ole vain koristeita puhutun kielen ympärillä

vaan tilanteesta riippuen niillä voi olla joko yhtä tärkeä

tai tärkeämpikin rooli vuorovaikutuksessa kuin puhutulla, viitotulla tai kirjoitetulla kielellä.

Toimimme usein tilanteissa, joissa visuaaliset ja keholliset kommunikointikanavat

nousevat toiminnan kannalta tärkeämmiksi resursseiksi.

Vaikka tällä videolla kävimme kommunikointikanavat yksi kerrallaan läpi,

resurssit eivät ole juuri koskaan käytössä yksi kerrallaan.

Onkin tärkeää tarkastella kommunikointikanavien yhteispeliä

eli esimerkiksi sitä, millä tavalla eleet tukevat puhuttua kieltä

tai millä tavalla sijoitumme tilaan, jossa käytetään viittomakieltä.

Saavutettavuuden kannalta on erityisen olennaista miettiä,

mitkä tilanteessa käytössä olevat vuorovaikutuksen resurssit

ovat osallistujille tuttuja tai yleensäkään saatavilla,

sillä vuorovaikutuksen resurssit eivät suinkaan jakaannu ihmisille tasapuolisesti.

Olemme onneksi erityisen taitavia muokkaamaan

toimintaamme ja toimintaympäristöä sopivaksi itsellemme

ja niille, joiden kanssa haluamme toimia.

Vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kommunikointikanaviin perehtyminen

antaa välineitä omien ja yhteisöjen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.

Loppuksi havainnointitehtävä

Havainnoi vuorovaikutusta tavallisessa arjen tilanteessa

Kiinnitä huomiota erityisesti katseen, eleen, kehon asennon, asettelun

ja proksemiikan rooliin vuorovaikutuksessa.

Millaisia tehtäviä ja merkityksiä katseella,

eleellä ja asennon muutoksilla on näissä vuorovaikutustilanteissa?

Hyviä havainnointitilanteita ovat esimerkiksi kahvilat,

kaupan kassajonot, linja-autopysäkit tai liikennevalot.

Learn languages from TV shows, movies, news, articles and more! Try LingQ for FREE

Vuorovaikutuksen resurssit Interaktion|Ressourcen Interaction|resources Ressourcen für die Interaktion Resources in interaction Recursos para la interacción Ressources pour l'interaction Ресурсы для взаимодействия Resurser för interaktion 互动资源

Usein näkee ja kuulee väitettävän, että 80 ||||behauptet| |is seen||hears|claimed that| Oft sieht und hört man die Behauptung, dass 80 One often sees claims that 80 %

ellei peräti 95 prosenttia kommunikaatiosta perustuu nonverbaaliseen viestintään. |||der Kommunikation|||Kommunikation unless|as much as||communication|based on|nonverbal|communication wenn nicht sogar 95 Prozent der Kommunikation auf nonverbaler Kommunikation basieren. or even 95 % of communication is nonverbal.

Se, miten ymmärrämme toisiamme ei suinkaan ole näin yksinkertaista. ||verstehen|||gewiss||| ||understand|each other||certainly not|||simple Wie wir einander verstehen, ist längst nicht so einfach. The way we understand each other is not that simple at all.

Tämän videon tarkoituksena on antaa laajempi kuva vuorovaikutuksessa käytetyistä resursseista ||||||||von den verwendeten|von den Ressourcen ||purpose of||to give|broader picture|broader picture|in interaction|used|resources used Dieses Video soll ein umfassenderes Bild der in der Interaktion verwendeten Ressourcen vermitteln This video aims at giving a broader view on the resources we use in interaction

ja siitä miten eri resurssit toimivat yhdessä. |||||funktionieren| ||||resources|work together| und wie verschiedene Ressourcen zusammenarbeiten. and how the resources work together.

Laajasti katsottuna kaikki inhimillinen toiminta on vuorovaikutusta. weit|||menschlich|Handeln||Interaktion Broadly speaking|considering||human|action||interaction Im weitesten Sinne ist jede menschliche Tätigkeit Interaktion. One can say that all human action is interaction.

Ihminen voi olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten, |||in interaction|other| Ein Mensch kann mit anderen Menschen, We can interact with other people,

esineiden ja ympäristön kanssa. ||Umgebung| objects||environment| Gegenständen und der Umwelt interagieren. material objects and the environment.

Vaikka toimimme usein tiedostamatta, vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa, |wir handeln|||Interaktion||strukturiertes| |we act|often|unconsciously|interaction||structured|action Obwohl wir oft unbewusst handeln, ist Interaktion ein strukturiertes Handeln. We may not always be aware of our actions,

vuorovaikutus on jäsentynyttä toimintaa, interaction||structured|action Interaktion ist strukturierte Handlung, yet our actions are highly structured,

ei sekavaa tai arvaamatonta toimintaa. |||unvorhersehbares| |chaotic||unpredictable|activity nicht chaotisches oder unvorhersehbares Handeln. our actions are neither random nor unpredictable.

Käsitteet kommunikaatio ja viestintä Konzepte|Kommunikation|| concepts|communication||communication Die Begriffe Kommunikation und Mitteilung The concept of communication

sisältävät ajatuksen toiminnasta, jonka tavoitteena on |Gedanken|||| contain|idea|activity||aiming at| enthalten den Gedanken an ein Handeln, dessen Ziel es ist proposes that the goal of communicative action

nimenomaan informaation välittäminen. |Information|Übermittlung specifically|information transfer|transmission is to deliver information.

Vuorovaikutuksen tarkastelu on siis laajempaa ||||umfassender Interaction|examination|||broader Die Betrachtung der Interaktion ist also umfassender Examining interaction takes a wider view on our actions

kuin kommunikaation ja viestinnän tarkastelu. |Kommunikation||Kommunikation| |communication||communication|review als die Betrachtung von Kommunikation und Kommunikation. compared to examining communication.

Kommunikaatiota ja viestintää tutkitaan muun muassa haastattelemalla, Kommunikation|||untersucht|||durch Interviews Communication||communication||among other|including|interviewing Kommunikation und Kommunikation werden unter anderem durch Interviews untersucht. Research on communication is often done through interviews,

havainnoimalla ja kyselyillä, ||Umfragen by observing||surveys durch Beobachtungen und Umfragen, observations and surveys,

kun taas vuorovaikutusta tutkitaan luonnollisista ||||von natürlichen when|again|interaction|is studied|naturalistic während die Interaktion in natürlichen while the research on interaction is based on data

vuorovaikutustilanteista tallennetuilla aineistoilla, |mit den gespeicherten|mit den Materialien interaction situations|recorded|data sets Interaktionssituationen mit aufgezeichneten Materialien untersucht wird, collected from natural interactional situations,

video- ja äänitallenteiden avulla. ||Audioaufzeichnungen| ||audio recordings| with the help of video and voice recording.

Tämä video perustuu tutkimuksiin, |||Forschungen ||is based on|research This video is based on studies

joita on tehty ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ||||gegenseitigen|Interaktion ||||mutual|interaction die durch die Interaktion zwischen Menschen entstanden sind on social interaction in the field of

joko keskusteluntutkimuksen |Gesprächsforschung |conversation research entweder im Bereich der Gesprächsforschung conversation analysis

tai välitteisen diskurssintutkimuksen kentällä. |vermittelten|Diskursforschung|Feld |mediated|discourse analysis|in the field oder im Bereich der vermittelten Diskursforschung. or mediated discourse analysis.

Käyn tällä videolla läpi vuorovaikutuksessa käytettäviä resursseja eli I go|this||through, going over|interaction|usable|resources| I will go through resources used in interaction, in other words,

kommunikointikanavia ja millä tavalla kommunikointikanavat pelaavat yhteen. communication channels||how|in what way|communication channels|work together|together communicative modes, and how such modes play together.

Hyvä lähtökohta kommunikointikanavien tarkasteluun on Sigrid Norrisin |starting point|communication channels|examination||Sigrid Norris|Norris The list of communicative modes in the book by

2004 kirjassa julkaistu lista kommunikointikanavista. |published|list|communication channels Sigrid Norris, 2004, gives a good starting point for examining communicative modes.

Lista perustuu hänen tutkimuksiinsa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, List|is based on||research||between|interaction The list is based on her own research projects on social interaction,

joten sitä ei voi suoraan soveltaa kaikkiin vuorovaikutustilanteisiin. ||||directly|apply|all situations|interaction situations and cannot be applied to all interactional situations.

Norrisin lista tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan |list|offers||good|starting point The list gives a good starting point

vuorovaikutuksen tarkasteluun ja sitä kautta interaction|examination of||| for examining interaction and

vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. interaction skills|development for reflecting and developing one's interactional skills.

Puhutun kielen tutkimus on saanut osakseen eniten huomioita. spoken language||research|||attention|most attention|attention Research on spoken language has gained our attention the most.

Puhuttu kieli välittää informaatiota todella paljon, ||conveys|information|| Spoken language mediates a lot of information,

joten sitä on tutkittu monesta näkökulmasta käsin. |||studied||perspective|manually and has been researched from a variety of perspectives.

Usein kieltä pidetään tärkeimpänä kommunikointikeinona, |language|is held|most important|means of communication Language is often considered the most important tool for communication,

mutta näin ei ole läheskään aina: ||||almost|always but this is not always the case.

Puhutun kielen merkitys riippuu tilanteesta Spoken||meaning|depends|situation The meanings are dependent on the situations

ja muista kommunikointikanavista ||communication channels and on the other modes used in each situation

esimerkiksi viittomakielisissä tilanteissa |sign language situations|situations for example, in the situation where people use sign language

tai kun kommunikoidaan elehtimällä tai kirjoittamalla, ||communicate|gesturing||writing or when communicating through gestures or writing,

puhuttu kieli voi olla sivuroolissa. ||||in a supporting role spoken language may play a minor role in the situation.

Puhutulla kielellä on kirjoitetun kielen lisäksi eniten valtaa yhteiskunnassamme. |||written||||power|in our society Spoken language, as well as written language, has the power in our society.

Eleet ovat toinen laajasti tutkittu vuorovaikutuksen resurssi. Gestures||||||resource Gestures is another widely researched resource of interaction.

Käsillä tehtävät eleet voi edelleen jakaa osoittaviin eleisiin, hands-on||||||deictic|gestures Manual gestures can further be categorised in pointing gestures,

ikonisiin eleisiin, metaforisiin eleisiin ja iskueleisiin. iconic||metaphorical gestures|||punchy gestures iconic gestures, metaphoric gestures and beat gestures.

Ensimmäinen ele, jonka ihmislapsi oppii, on osoittaminen. |gesture||human child||| The first gesture we learn as a child is pointing.

Osoittavalla eleellä ohjataan muiden huomiota fyysisessä ympäristössä, Demonstrative|gesture|direct|||physical| Pointing gestures are used for coordinating the attention in the physical environment,

mutta voimme myös osoittavalla eleellä viitata asioihin, joita ei näe, |we can||pointing||refer to|things||| we can also point to things that are not visible in the given moment,

esimerkiksi tulevaisuuden tapahtumiin tai abstrakteihin asiakokonaisuuksiin. |future|||abstract|subject areas we can point to future events or abstract issues.

Ikonisilla eleillä kuvailemme jonkin olemassa olevan asian tai esineen ulkonäköä, iconic|gestures|we describe||||||object| Ikoniska|gester|beskriver vi||||||föremåls| Iconic gestures are used for describing the looks of an existing thing or an object,

metaforinen ele on myös asiaa kuvaileva, mutta silloin kuvailun kohteena on jokin abstrakti ajatus metaphorical|||||descriptive|||description|subject of description|||abstract| metaforisk|||||beskrivande|||beskrivningens|föremål för|||abstrakt tanke| metaphoric gestures are also used for describing, but with them we describe abstract issues

esimerkiksi voimme kuvata jonkin tilanteen sekavuutta käsien pyörivällä liikkeellä. |||||confusion|hands|rotating|with hands moving |||||förvirring||roterande| for example, one can express confusion with circular hand movements.

Iskuele on käsien tuottaman rytminen liike, Punching motion||hands|produced|rhythmic|movement Iskuele|||framkallad av|rytmisk| Beat gestures refer to rhythmic hand movements,

joka myötäilee usein puhetta. |echoes|often| |följer ofta talet|| that often accompanies speech.

Sekä viittomakielisissä että puhutun kielen keskusteluissa eleet ja kieli |sign language||||discussions|gestures|| |||||samtal||| Both in signed and spoken interaction gestures and language

tukevat toisiaan monin tavoin. support||| stödjer||| support each other in many ways.

Esimerkiksi ele, joka suuntautuu kanssakeskustelijaa kohti, |gesture|||conversation partner|towards ||||samtalspartner| For example, a palm-up gesture oriented towards another person

kämmen ylöspäin, voi olla osoittamassa palm up|upward|||pointing Handflata uppåt||||peka på may indicate

puhujan vaihtoa tai eleellä pyydetään vastausta kanssakeskustelijalta. speaker's|turn-taking|||||fellow discussant talaren|byte|||||från samtalspartnern that the person wants to give the turn the person the gesture is oriented to.

Proksemiikalla viitataan kehojen etäisyyteen toisiin ihmisiin tai esineisiin Proxemics||bodies|distance to||||objects Med proxemik||kroppars|avstånd till||||föremål Proxemics refers to the distance we take in relation to other people or material objects

eli proksemiikkaa tarkastellessaan tutkijaa kiinnostaa henkilöiden sijoittuminen ja liikkuminen tilassa. |proximity studies|examining|researcher|interest|people|positioning||movement|in space |proxemik|när man undersöker|forskaren||personers|placering||| when examining proxemics the researcher is interested how people move

ja liikkuminen tilassa. ||in space and locate themselves in space.

Se, kuinka lähelle voimme mennä toista ihmistä, |||we can||| The distance we take from each others' bodies

riippuu erittäin monesta seikasta: depends on|||thing |||beror på många faktorer depends on many issues:

kulttuurista, tilannekohtaisista kirjoittamattomista säännöistä, |situation-specific|unwritten rules|rules |situationsbundna|oskrivna|oskrivna regler our culture, unwritten norms related to each situation,

ihmisten välisistä suhteista tai yksilöllisistä eroista. |between people|relationships||individual|differences |mellanmänskliga|relationer||individuella|skillnader our mutual relationships and individual differences.

On kuitenkin hyvin mielenkiintoista, kuinka tarkkaan olemme sosiaalistuneet |||||||socialized |||||||socialiserats It is very interesting how well we have learned

proksemiikkaan liittyviin tapoihin ja normeihin. prosemics|related to|||norms proxemiska normer|som rör|||till normer the shared norms and habits relating to proxemics.

Nämä normit tulevat parhaiten ilmi, |norms||| |Dessa normer framkommer||| You can easily expose those norms,

kun joku tahallisesti tai tiedostamattaan rikkoo normeja. ||intentionally||unintentionally||norms ||avsiktligt||utan att veta||normer by intentionally or unintentionally breaking the rules.

Kehon asento viestii usein siitä, ||communicates|| ||signalera om|| Body posture indicates

missä toiminnassa olemme mukana |verksamhet|| which activity we are participating to

ja mihin toimintaan olemme erityisen keskittyneitä. ||||especially|focused |||||fokuserade på and which action takes the most of our attention.

Opetustilanteessa opettaja voi osoittaa kehon asennolla, teaching situation|||||position I undervisningen|||||kroppshållning In a classroom situation, when the teacher bends down

kumartumalla alas oppilaan katseen tasolle, bending down|||the student's gaze| genom att böja sig|||| to adjust his or her posture for gaining the eye contact with the pupil

että hänen mielestään oppilaan ajatuksilla ja toiminnalla on hänelle merkitystä. ||||thoughts||actions||| ||||tankar||med elevens handlingar||| signals to the pupil how his or her thoughts and actions are meaningful and important.

Etäälle seisomaan jäävä opettaja viestii auktoriteettia Far away||remaining standing|||authority På avstånd||som står kvar|||auktoritet By taking distance to the pupils and standing up the teacher communicates authority

ja ulkopuolisen tarkkailijan roolia. |external|observer|role of an external observer |utanförstående|observatörens|rollen av observatör and the role of an outside observer.

Myös pään liikkeellä viestitään toisten läsnäolijoiden huomioimista. |||communicate||presence participants|acknowledgment of others |||kommuniceras||närvarandes| Also the head movement indicates how we orient to other people.

Päällä voi myös osoittaa ja näin ohjata keskustelukumppanin huomio tärkeään asiaan. ||||||to direct|conversation partner||| |||||||samtalspartnerns||viktig| One can point with the head and in this way coordinate the attention of others towards something important.

Pään liikkeellä on lukuisia tehtäviä vuorovaikutuksen ylläpitämisessä ||||||maintaining interaction |||många|||upprätthållande av By using head movement we maintain the flow of interaction

ja merkityksiä viestiessä. |meanings|in messaging ||vid förmedling av and mediate a range of meanings when communicating with each other.

päätä voi liikuttaa sivu- ja pystysuunnassa, |||side||vertical direction |||||vertikalt The head movement can be horisontal and vertical,

myös syvyyssuunnassa tapahtuva liike onnistuu yllättävän helposti. |depth direction|occurring|||surprisingly| |i djupled|sker|||| it is surprisingly easy to move the head backward and forward.

Päätä voi myös kääntää kiertoliikkeellä. |||turning|rotational movement ||||med en vridning The head can also be rotated and turned.

Millaisia merkityksiä sinulla antaa esimerkiksi pään kallistus? What kinds of|||give|||tilt Vilka typer av||||||Huvudlutning How would you interpret a head tilt?

Katseen suuntaaminen on yhteistoiminnan perusta. |Riktning av blicken||samarbete| Directing gaze is the foundation for collaborative action.

Olemme todella tietoisia siitä, miten ja mihin katsomme. ||medvetna om det||||| We are highly aware of the way we look and the direction of our gaze.

Toisen katseen suuntaa havainnoimalla päättelemme, ||||vi drar slutsatsen By monitoring the direction of gaze of others

onko hän valmis tai halukas sosiaaliseen toimintaan. we infer whether or not the other person is willing to collaborate with us.

Katseella on nähty kolme vuorovaikutuksellista tehtävää: Med blicken||||interaktiva| The gaze has roughly three functions in interaction

osallistumisen säätely, deltagandets|reglering av deltagande regulating participation

puheenvuoron vaihtumisen ja kohdentamisen säätely |växling av||inriktning| regulating turn-taking in conversation

sekä itsenäisen sosiaalisen toiminnan aloittaminen ja ylläpito. |självständig|social||påbörjande av||underhåll and starting and maintaining independent actions.

Kun haluamme osallistaa muita keskusteluun tai muuhun toimintaan ||involvera andra i||||| When we want to invite other people to conversation or activity

katseella, päänliikkeellä ja asennolla on suuri merkitys. |med huvudrörelse||||| the gaze, head movement and body posture play a crucial role.

Norris jakaa muusikin kahteen alakategoriaan: Norris delar in||musiken||underkategori Norris divides music into two separate categories

keholliseen ja ei-keholliseen musiikin. kroppslig|||kroppslig| which are embodied and disembodied music

Esimerkiksi kun soitan kitaraa, For example, when I play the guitar

kyseessä on musiikin kehollinen muoto. |||kroppslig| the communicative mode is called embodied music

Musiikin kehollisuus tulee ilmi erityisesti silloin, |kroppslighet|||| We become aware of the embodied side of music

kun opettelemme soittamaan jotain instrumenttia. när|vi lär oss|||instrument when we learn to play an instrument.

Sosiaalistumme vahvasti muihin soittajiin Vi socialiserar oss|||andra musiker We identify strongly with other players of the instrument

ja heidän keholliseen musisointiin, |||musikutövning and their way of doing embodied musicing.

eikä esimerkiksi kitaraa soittaessa |||vid spelande av For example, when playing the guitar

pelkästään käsien liikkeen tarkka hiominen riitä. ||rörelse||finjustering| the focus on the movement of hands only is not enough.

Musiikki on ei-kehollista silloin, kun ihmiset reagoivat esimerkiksi tallennettuun musiikkiin, jonka kuulevat. |||kroppsligt||||reagerar på||inspelad|musiken||hör Music emerges in its disembodied mode when people react to music that is captured in audible format.

Samoin teksti voi olla kehollista tai ei kehollista. Similarly, text can be embodied and disembodied.

Kasvokkainen vuorovaikutus järjestyy usein kirjoitettujen tekstien äärelle Ansikte mot ansikte||||skrivna||till texter Face-to-face interaction is often arranged around written texts,

erityisesti institutionaalisissa vuorovaikutustilanteissa: |institutionella|interaktionssituationer particularly in institutional contexts,

Koulutuksessa, uskontoa harjoittaessa tai viranomaisten kanssa asioidessa. Under utbildning||utövande av||myndigheter||vid ärenden med such as education, religion or when meeting with officials.

Tuotamme monissa tilanteissa tekstiä yhdessä kehollisesti. Vi producerar|||||kroppsligt In many situations we produce texts together in embodied way.

Kehollinen teksti viittaa itse kirjoitustoimintaan. ||||skrivande verksamhet The term 'embodied text' refers to the process of writing.

Erityisesti mobiilin teknologian myötä |mobil teknologi|teknologins| Through the use of mobile technology

olemme harjaantuneet ymmärtämään toisiamme pelkän näpyttelyn perusteella |tränade|||bara|knappande| we have learned to understand each other by the way we are typing text

eli kehollista tekstiä seuraamalla in other words, by following the embodied text.

Voimme helposti päätellä, onko henkilöllä meneillään It is easy to know whether a person is

muistiinpanojen kirjoitus, anteckningars skrivande|anteckningars skrivande writing notes,

pinnallinen chattaily vai kenties tarkkuutta vaativa sähköpostiviesti. |småprat via chatt|||noggrannhet krävs|krävande|e-postmeddelande chatting away with someone or writing an email that requires special attention.

Vuorovaikutus rakentuu usein tilan asettelun mukaan. |byggs upp|||placering| Interaction is often structured by the layout of the place

Asettelu eli layout viittaa sekä esineiden sijoitteluun tilassa Layout||Uppställning||||placering i rummet| Layout refers to how material objects are located in a place,

että arkkitehtuuriseen pohjapiirrokseen. |arkitektonisk|arkitektonisk plan it also refers to architectural layout.

Termi “kyykkyviini”, jolla viitataan halvempien viinien sijoitteluun alimmalle hyllylle, Billigt vin på nedersta hyllan|billigt hyllvin|||billigare|vinerna||| The Finnish term 'kyykkyviini' (crouch wine) which refers to cheaper wines that are located on the lowest shelves

on erinomainen esimerkki siitä, is an excellent example

miten esineiden asettelu vaikuttaa meidän keholliseen toimintaamme ||||||vår kroppsliga funktion of how our embodied actions are influenced by the location of items around us.

ja lopputulemana on hyvinkin rikkaan merkityksen välittävä ilmaus. |och resultatet är|||rik betydelsefull||förmedlande|uttryck As a consequence, we have this expression with a rich meaning.

Norrisin lista kommunikointikanavista ei ole täydellinen The list of communicative modes by Norris is not complete

vaan tutkittaessa vuorovaikutusta, tulisi ensimmäisen huomioida, |vid undersökning av||||ta hänsyn till when researching interaction, the first thing to do

mitkä resurssit kyseissä vuorovaikutustilanteessa ovat kyseessä. ||vilken/vilka|interaktionssituation|| is to find out what are the communicative modes used in that particular situation.

Pienissä tai suurissa yhteisöissä voi myös uudet vuorovaikutuksen resurssit I små|||I små eller stora||||| In small and larger communities, new resources can be created,

vakiintua ja hioutua käyttöön. etableras och finslipas||sättas i bruk| and get to be used regularly and tuned for use.

Kuinka pitkälle voisimme halutessamme kehittää esimerkiksi |||om vi vill|| Could we develop the use of nail polish

kynsilakalla tapahtuvaa kommunikointia? Nagellackskommunikation|kommunikation med nagellack|Kommunikation med nagellack for communicating to each other?

Tutuimmista vuorovaikutuksen resursseista Norrisin listalta puuttuu kuitenkin Mest bekanta|||||| Some familiar modes are missing in Norris's list

esimerkiksi ilmeet ja viitottu kieli. |ansiktsuttryck||tecknat| such as facial expressions and signed language.

Ihminen on lajina kasvoihin suuntautunut. ||som art|ansiktet|inriktad på As a species, humans orient their attention to face.

Kasvot ovat tärkeä vuorovaikutuskanava jo hyvin pienille vauvoille. |||interaktionskanal|||små bebisar|bebisar The face provides an important mode of communication already for infants.

Kasvonilmeet ovat erityinen vuorovaikutuksen resurssi, Ansiktsuttryck är|||| Facial expressions have a unique role in interaction –

koska niillä ilmaistaan erityisesti tunteita. through them we express our feelings.

Ilmeet muuttuvat vuorovaikutuksessa jatkuvasti: |förändras|| Facial expressions shift constantly when interacting.

Niillä ilmaistaan osallistujan suhtautumista puheen ja tarkkaavaisuuden kohtena oleviin asioihin. ||deltagarens||||uppmärksamhet|föremål för|| Expressions show our reactions to what is being said and other things we pay attention to.

Sen sijaan, että ilmeillä paljastetaan emotionaalista tilaa, |||||emotionellt| Instead of just expressing our emotional state through facial expressions

ilmeet ovat erityisesti vuorovaikutuksen resurssi: facial expressions have a role in social interaction

Niillä säädellään sosiaalisen vuorovaikutuksen kulkua. |reglerar||sociala interaktionens| expressions regulate the process of interaction.

Norrisin listalta puuttuu viitottu kieli, The list does not mention signed language,

koska hänen omiin tutkimuksiinsa ei ole kuulunut tilanteita, because sign languages were not use in those situations

joissa viittomakieli olisi ollut käytössä. |teckenspråk användes||| Norris was examining.

Viittomakielisissä tilanteissa on myös käytössä muita kommunikointikanavia, Also in sign language interaction, other communicative modes are used,

mutta emme voi soveltaa puhutun kielen tutkimuksen kautta saatua tietoa ||||||||fått genom| but we cannot assume that what is found out in the research on spoken languages

kehollisista resursseista sellaisenaan viittomakielisiin tilanteisiin. kroppsliga||som sådana|teckenspråkiga| can be applied to sign language contexts.

Esimerkiksi katseen käyttöä ja proksemiikkaa ||användning av|| For example, the use of gaze and proxemics

säätelee erilaiset säännöt viitotuissa kuin puhutuissa tilanteissa. reglerar|||hänvisade||talade| are regulated differently in sign language interaction compared to spoken language interaction.

Humakin opiskelijana pääset havainnoimaan ja oppimaan visuaalisesti Som Humak-student|||observera|||visuellt As a student in Humak, you get to observe and learn from interaction

ja kehollisesti orientoitunutta vuorovaikutusta. ||orienterad mot kroppen| that is oriented towards visual and embodied communicative resources.

Tämän mahdollisuuden myötä voit toivottavasti By observing visually oriented interaction,

kehittää omia kehollisia ja visuaalisia vuorovaikutustaitojasi. ||kroppsliga||visuella|interaktionsfärdigheter you may have a chance to develope your own visual and embodied interactional skills.

Sigrid Norrisin yksi tärkein huomio on, Sigrid Norris made an important observation:

että kieli ei ole välttämättä se kaikkein tärkein kommunikointikanava. ||||||||kommunikationskanal language is not necessarily the most important communicative mode.

Puhuttu tai viitottu kieli on yksi resurssi muiden resurssien joukossa. ||||||||resurser| Spoken or signed language is one resource among other resources.

Eleet, katse, ja muut keholliset kommunikointikanavat eivät ole vain koristeita puhutun kielen ympärillä ||||kroppsliga|||||prydnader runt språket||| Gestures, gaze and other embodied modes are not just embellishment to spoken language,

vaan tilanteesta riippuen niillä voi olla joko yhtä tärkeä depending on the situation they may be equally important

tai tärkeämpikin rooli vuorovaikutuksessa kuin puhutulla, viitotulla tai kirjoitetulla kielellä. |ännu viktigare|roll||||tecknat||skriven| or less important role in interaction, compared to spoken, signed or written language.

Toimimme usein tilanteissa, joissa visuaaliset ja keholliset kommunikointikanavat ||||visuella||| We act frequently in situations where visual and embodied communicative modes

nousevat toiminnan kannalta tärkeämmiksi resursseiksi. |||viktigare för verksamheten|viktigare resurser are the most important resources from the viewpoint of the goal of our actions.

Vaikka tällä videolla kävimme kommunikointikanavat yksi kerrallaan läpi, In this video, we have gone through each communicative mode one-by-one;

resurssit eivät ole juuri koskaan käytössä yksi kerrallaan. however, modes are hardly never used one at a time.

Onkin tärkeää tarkastella kommunikointikanavien yhteispeliä ||||samspelet It is important to examine the interplay of communicative modes (modal configurations)

eli esimerkiksi sitä, millä tavalla eleet tukevat puhuttua kieltä for example, how gestures support spoken language

tai millä tavalla sijoitumme tilaan, jossa käytetään viittomakieltä. |||placerar oss i||||teckenspråk or our bodies in relation to the layout of the room in the situation where signed language is used.

Saavutettavuuden kannalta on erityisen olennaista miettiä, Tillgänglighetens||||särskilt viktigt| From the viewpoint of accessibility, it is crucial to think about

mitkä tilanteessa käytössä olevat vuorovaikutuksen resurssit which resources that are being used in a situation

ovat osallistujille tuttuja tai yleensäkään saatavilla, ||||överhuvudtaget| are familiar or available at all for those that participate in the situation –

sillä vuorovaikutuksen resurssit eivät suinkaan jakaannu ihmisille tasapuolisesti. |||||fördelas||rättvist the resources in interaction are not distributed for people equally.

Olemme onneksi erityisen taitavia muokkaamaan Fortunately, we are really good at modifying

toimintaamme ja toimintaympäristöä sopivaksi itsellemme ||verksamhetsmiljö|passande för oss| our own actions and the environment to better suit

ja niille, joiden kanssa haluamme toimia. ourselves and those we want to collaborate with.

Vuorovaikutuksen tutkimukseen ja kommunikointikanaviin perehtyminen |||kommunikationskanaler|insikt i Research on interaction and individual communicative modes

antaa välineitä omien ja yhteisöjen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. |verktyg för|||samhällens|| provides us with tools with which to develop the interactional skills of ourselves and our communities.

Loppuksi havainnointitehtävä Slutligen|Observationsuppgift Finally, one task for observing situations:

Havainnoi vuorovaikutusta tavallisessa arjen tilanteessa Observera|||vardagliga| Observe interaction in everyday interactional situation

Kiinnitä huomiota erityisesti katseen, eleen, kehon asennon, asettelun ||||gesten||kroppens position| Pay special attention to the role of gaze, gesture, body posture, layout

ja proksemiikan rooliin vuorovaikutuksessa. |proxemikens|till roll i| and proxemics in interaction.

Millaisia tehtäviä ja merkityksiä katseella, What are the functions of gaze,

eleellä ja asennon muutoksilla on näissä vuorovaikutustilanteissa? |||förändringar i hållning||| gesture and changes in body posture in observed interactional situations?

Hyviä havainnointitilanteita ovat esimerkiksi kahvilat, |Observationssituationer||| Recommended places for observing are cafes,

kaupan kassajonot, linja-autopysäkit tai liikennevalot. |kassaköer||busshållplatser||Trafikljus queues at the shop, bus stops and traffic lights.