Parlamentaarinen hallitusjärjestelmä
Suomen tasavallassa on parlamentaarinen hallitusjärjestelmä. Lainsäädäntövalta kuuluu 200-jäseniselle eduskunnalle yhdessä Tasavallan Presidentin kanssa. Eduskuntaan valitaan kansanedustajat neljäksi vuodeksi kerrallaan välittömillä vaaleilla. Suomessa käytetään suhteellista vaalitapaa (suhteellisen edustuksen periaate). Toimeenpanovalta kuuluu presidentille ja hallitukselle eli valtioneuvostolle. Presidentti antaa hallituksen muodostamisen jonkun mieleisensä henkilön tehtäväksi, ja tämä yhteistyössä eduskunnan puolueryhmien kanssa laatii ministerilistan. Jos tämän henkilön onnistuu saada aikaan hallitus, presidentti nimittää hänet yleensä pääministeriksi ja muut listalta ministereiksi. Hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta, ts. sillä täytyy olla eduskunnan enemmistö takanaan. Eduskunta voi tehdä mistä asiasta tahansa ns. luottamuskysymyksen, ja jos hallitus ei saa äänten enemmistöä, se vakiintuneen tavan mukaan pyytää eroa presidentiltä.
Presidentti on suomen valtionpäämies. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan välillisillä vaaleilla. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja sen lisäksi hänellä on suuri joukko muita valtaoikeuksia. Presidentti osallistuu lainsäädäntöön antamalla hallituksen lakiesitykset eduskunnalle, vahvistamalla eduskunnan hyväksymät lait ja antamalla asetuksia. Hän voi kutsua eduskunnan ylimääräisille valtiopäiville sekä hajoittaa sen ja toimituttaa uudet vaalit kesken vaalikautta. Presidentti johtaa maan ulkopolitiikkaa. Hän myös nimittää korkeimmat virkamiehet, myöntää yksityistapauksissa erivapauksia ja armahduksia, sekä valvoo valtion hallintoa.
Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla on äänioikeus. Suomi antoi yleisen äänioikeuden naisille ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 1906, jolloin tuli voimaan laki yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.