Osa 2 - Selkotentti 2021
Annetaan tässä välissä kieliraadin kertoa miten keskustelu on tähän asti sujunut.
Olga Platonova kertoo, onko puhe ollut tarpeeksi helppoa.
Moi! Ymmärsin pääasiat, mutta en tuntenut kaikkia vaikeita sanoja.
Kun ehdokkaat puhuivat hitaasti, oli tietysti helpompi ymmärtää.
Kiitos. -Kiitokset raadille.
Jatkatte työtänne siellä ja kerrotte sitten...
...sitten ohjelman lopussa pidemmän arvion annatte meille.
Mennään seuraavaan aiheeseen: kouluun.
Kaikki lapset käyvät Suomessa peruskoulun.
Peruskoulun tavoite on, -
että kaikki oppivat tärkeimmät tiedot ja taidot -
elämää ja jatko-opintoja varten.
Mutta mitä sanovat ammattikoulujen opettajat esimerkiksi?
He sanovat, että moni nuori ei osaa kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea.
Miten kaikki lapset oppivat nämä tärkeimmät asiat?
Kertokaa yksi paras tapa. Paavo Arhinmäki aloittaa. Ole hyvä. Kouluissa on tärkeää, peruskoulussa, oppia tiedot ja taidot, -
mutta yhtä tärkeää on oppia yhdessä tekemistä, -
saada kaverisuhteita.
Siksi on tärkeää, että luokassa on erilaisia oppilaita, -
erilaisia lapsia erilaisista perheistä.
Se on peruskoulun tärkeä ydin.
Jotta jokainen oppii tiedot ja taidot, -
tarvitaan pienempiä luokkia niin, että opettaja huomaa, -
milloin tarvitaan enemmän apua ja milloin pitää auttaa.
Jokaisella oppilaalla, -
jokaisella lapsella pitää olla oikeus tukiopetukseen -
yksin saada opetusta luokkaopetuksen lisäksi, -
jos siihen on tarvetta.
Ja jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus tavata aikuisia, -
jos kokee, että on ongelmia koulussa.
Arja Juvonen, miten kaikki oppivat tärkeimmät asiat?
-Jokaisella on oikeus mennä kouluun ja oppia.
Jotta voi oppia, on koulussa oltava rauhallista.
Opettajalla on oltava aikaa opettaa lukemaan ja kirjoittamaan.
Joskus koulussa voi olla joku toinen henkilö, -
joka auttaa luokassa oppimaan, kirjoittamaan ja lukemaan.
Hän on nimeltään koulunkäyntiavustaja.
On tärkeää, että Suomessa pidetään huoli siitä, -
että kouluissa on koulunkäyntiavustajia, -
jotka auttavat oppilasta ja opettajaa siinä, -
että lapsi oppii asioita.
Koulusta saa ystäviä ja on tärkeää, -
että jokainen kokee olevansa onnellinen koulussa.
Koulussa ei saa kiusata ketään.
Ja Sandra Bergqvist.
-Kouluissa pitäis olla työrauhaa -
ja myös riittävästi opettajia ja aikuisia.
Näitä opettajia ja aikuisia voivat auttaa lapsia -
lukemaan, laskemaan ja leikkimään, laulamaan -
ja myös paremmalla tavalla oppia oppilaat eri tavalla.
Jotkut oppilaat oppivat nopeasti ja toiset oppivat hitaasti, -
mutta kaikki pitäis saada apua.
On myös tärkeää, että kouluissa ei ole liian paljon meteliä, -
että on rauhallista työskennellä -
ja myös, että on turvallista olla siellä.
Kouluissa ei saa kiusata toista lapsia.
On myös hyvä, että löytyy pieniä kouluja, -
missä voi saada työrauhaa ehkä paremmalla tavalla, -
ja siellä oppilaat ja opettajat tuntevat toisiansa.
-Ole hyvä. -Oppilaiden on saatava riittävää tukea -
jo aivan alaluokilta lähtien.
On tärkeää, että kouluissa on riittävän pienet ryhmäkoot, -
jotta opettajilla on aikaa keskittyä oppilaisiin.
Tarvitsemme myös muita aikuisia lasten ympärille.
Tarvitsemme kouluavustajia.
Tarvitsemme koulupsykologeja ja tarvitsemme koulukuraattoreja.
Tämä on tärkeä edellytys, jotta jokainen saa oppia riittävästi.
Tärkeitä asioita myös on muistaa kiusaamisen ehkäiseminen -
ja myös muun muassa koulujen sisäilmaongelmien ratkaiseminen.
Nämä saattavat oppimiseen myöskin vaikuttaa.
Ja Karoliina Kähönen, ole hyvä. -Pienet ryhmäkoot ovat tärkeitä.
Pienet ryhmäkoot takaavat sen, -
että jokaisella opettajalla on riittävästi aikaa kaikille lapsille.
Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret -
tarvitsevat riittävästi resursseja.
Ja koulukiusaamiseen tulee puuttua tarpeeksi ajoissa.
-Sari Sarkomaa, miten kaikki lapset oppivat tärkeimmät asiat?
Mikä on paras tapa?
Hyvä koulu kuuluu ihan jokaiselle lapselle.
Lapset ovat kaikki erilaisia mutta samanarvoisia.
On aivan välttämätöntä, -
että meillä jokaisessa koulussa on pätevä, hyvä opettaja -
ja että opettajalla on aikaa ihan jokaiselle oppilaalle.
Kun lapsi tarvitsee tukiopetusta tai koulunkäyntiavustajaa, -
on tärkeää, että lapsi myös sen saa.
Näin erilaiset oppijat voivat oppia -
ja oppivat laskemaan, lukemaan -
ja oppivat ne tiedot ja taidot, joita koulussa täytyy oppia.
Opettajien ja muiden aikuisten tehtävänä on huolehtia, -
että koulussa on rauhallista, on hiljaista, on sellainen tunnelma, -
että siellä uskaltaa kysyä, uskaltaa olla oma itsensä ja näin oppia.
Tärkeää on myöskin, että opettajat ja rehtorit ja vanhemmat -
ja kaikki lapset yhdessä huolehtivat siitä, että ketään ei kiusata, -
että jokainen lapsi uskaltaa tulla kouluun -
ja olla siellä turvallisin mielin.
-Sanna Marin, nykyisin kaikki lapset eivät opi peruskoulussa edes näitä, -
lukemista, kirjoittamista tai laskemista. Miten se muutetaan?
-On tärkeää, että jokainen lapsi ja jokainen nuori -
saa riittävästi apua ja tukea oppimiseen.
Tämä on tärkeää sen takia, -
että lapset ja nuoret pärjäävät elämässään.
Se, millä tavalla voidaan varmistaa, -
että lapset ja nuoret pärjäävät koulussa, -
on, että opetusryhmät ovat riittävän pieniä.
Myös sillä on väliä, että on riittävästi aikuisia ympärillä -
eli opettajia.
Myös heitä, jotka auttavat oppimisessa -
eli esimerkiksi koulunkäyntiavustajia.
Ja lisäksi, että koulussa on riittävästi muita palveluita, -
kuten vaikkapa koulupsykologipalveluita.
Meille on tärkeää, -
että jokainen lapsi ja nuori oppii riittävät tiedot ja taidot.
Ja myös se, että kiusaamiseen puututaan ajoissa.
Sillä on iso merkitys, koska se vaikuttaa lasten hyvinvointiin.
-Antti Kaikkonen, miten varmistetaan, -
että kaikki oppivat peruskoulussa tärkeimmät asiat?
-Keskustan mielestä on hyvin tärkeää, -
että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan -
ja muita taitoja, mitä koulussa opetetaan.
Suomessa on hyvät opettajat, -
mutta heitä pitää olla riittävästi, heitä pitää olla aika paljon.
Ja heille apua, apulaisia, koulunkäyntiavustajia, -
jotka voivat auttaa lapsia oppimisessa.
Ryhmä ei saa olla liian suuri, koululuokka ei saa olla liian suuri -
ja myös pieniä kouluja tarvitaan.
On myös tärkeää, että koulu on riittävän lähellä, -
jotta koulumatka lapsella ei ole pitkä.
Keskusta haluaa myös, -
että lapsella olisi ainakin yksi harrastus -
ja se voisi olla järjestetty koulupäivän yhteyteen, -
vaikkapa koulupäivän jälkeen.
Siinäkin oppii ja koulunkäynti on silloin ihan kivaa.
-Fatim Diarra, nyt kaikki eivät opi perusasioita. Mitä pitää muuttaa?
Minä olen ennen tehnyt töitä opettajana kolme vuotta -
ja minä tiedän, että meidän pitää toimia jo ennen peruskoulua.
Kaikkien lasten pitää päästä päiväkotiin -
ja päiväkodissa pitää olla paljon osaavia opettajia, -
jotka voivat auttaa lasta oppimaan puhumaan suomen kieltä.
Silloin, kun osaa suomen paremmin, kun menee kouluun, -
siellä pärjää myös paremmin ja koulu on helpompaa.
Samaan aikaan äidin ja isän, jotka ovat ehkä kotona, -
pitää päästä suomen kielen opiskelun pariin.
Kun äiti ja isä oppivat myös suomea, -
silloin äiti ja isä voivat auttaa lapsia läksyissä -
ja kannustaa paremmin lapsia koulutöissä.
On tärkeää, että kaikki pääsevät työhön kiinni.
Lapset koulutyöhön ja vanhemmat palkkatyöhön.
Kiitokset. Minä annan keskustelijoille myönteistä palautetta.
Olette hienosti pitäneet tuosta vastausajasta kiinni.
Meillä on nytten enää yksi aihe jäljellä, -
ja se on selkokieli.
Selkokieli auttaa monia ihmisiä esimerkiksi kunnanvirastoissa.
Jos virastossa puhutaan selkokieltä, -
niin ihmiset voivat hoitaa itse omat asiansa.
Ei tarvita esimerkiksi tulkkia tai muita avustajia niin usein.
Ja jos kunnan nettisivut on kirjoitettu selkokielellä, -
niin kaikkien asukkaiden on helpompi ymmärtää niitä -
ja esimerkiksi toimia oikein.
Ei tarvitse soittaa perään ja kysyä, mitä tämä tarkoittaa.
Viimeinen kysymys on:
miten teidän puolueenne lisää selkokielen käyttöä kunnissa?
Ja Sandra Bergqvist aloittaa vastaamiseen. Ole hyvä.
-RKP:n mielestä on tärkeää, että kunnissa on selkokieltä.
Myös meidän puolueohjelmassa on kirjoitettu, -
että täytyy löytyä tietoja selkeällä kielellä -
sekä suomeksi että ruotsiksi.
Tämä on tärkeää monille ihmisille, jotta ne ymmärtävät, mistä on kyse.
Ja kunnissa pitäis parantaa tämä ja kirjoittaa niin, -
että kaikki kuntalaiset ymmärtävät, mistä on kyse.
Tämä on tärkeä tehtävä myös kunnan politiikoille muistaa, -
kun ne puhuvat asioista, -
koska se on kaikille parempi, -
että kuntalaiset ymmärtävät, mistä on kyse.
Silloin myös ne voi osallistua paremmin työntekoon kunnissa.
Kuten alussa kerroin, -
niin yli 700 000 ihmistä Suomessa tarvitsee selkokieltä.
Miten, Tiina Tuomela, -
kristillisdemokraatit lisää selkokielen käyttöä kunnissa?
-Meidän mielestämme -
jokaisella kuntalaisella on oikeus saada tietoa kunnan palveluista -
ja myös oikeus vaikuttaa kunnan palveluihin.
Tarvitsemme siis enemmän selkokielistä tietoa -
sekä kunnan verkkopalveluissa että myös selkokielisiä esitteitä.
Haluamme myös -
henkilökohtaisen palvelun mahdollisuutta ja sen lisäämistä.
Itse asiassa viranomaisten koulutukseen tässä asiassa -
haluamme myös panostaa.
Kiitos. Ja Karoliina Kähönen, Liike Nyt.
-Liike Nyt haluaa, että kaikilla on hyvä elää kunnassa.
Alla måste ha det bra att bo i kommunen.
Erityisten ryhmien asioiden ajaminen -
on tärkeää Liike Nyt -puolueelle.
On tärkeää, että kaikki tieto siitä, mitä kunnassa tapahtuu, -
on jokaisen saatavilla.
Esimerkiksi viittomakielen lisääminen on ollut hyvä asia.
Ja Sari Sarkomaa.
Etsimme siis keinoja, -
että miten teidän puolueenne esim. lisää selkokielen käyttöä -
nimenomaan kunnissa.
Meille kokoomuslaisille on tärkeätä, -
että selkokieli on aktiivisesti käytössä kunnan palveluissa -
ja jokaisella alueella.
Meidän mielestä kaupungin työntekijöille -
pitää antaa koulutusta siitä, mitä selkokieli on.
On tärkeää, että ihmiset kunnissa tietävät, mitä selkokieli tarkoittaa.
Kokoomuksen mielestä kunnan työntekijöille täytyy antaa -
myös koulutusta selkokielen puhumisesta.
Kokoomuksen mielestä selkokieltä täytyy puhua silloin, -
kun se on tarpeen, jotta jokainen ymmärtäisi, -
jokainen saisi ne palvelut, joita tarvitsee.
Kunnan tehtävä on kokoomuksen mielestä huolehtia, -
että kaikki palvelut ovat saavutettavissa -
ja tämä edellyttää myös sitä, -
että selkokielellä on tehty erilaiset kaavakkeet.
Jos kunnalla on nettisivuja, ne on tehty selkokielellä.
Kaikki se työ, mitä kunta tekee ja tarjoaa erilaisia palveluita, -
niin ne on oltava myöskin selkokielellä.
Koulutusta ja tämän asiantuntemusta täytyy lisätä.
-Sanna Marin, miten lisätään selkokieltä kunnissa?
-Olen samaa mieltä kuin Sari. Kaikkein tärkeintä on se, -
että kunnan työntekijät saavat riittävästi koulutusta -
tämän asian osalta.
Kunnanlääkärit, sairaanhoitajat päiväkodin tädit ja opettajat.
Koulun opettajat, kaikki ne ihmiset, -
jotka työskentelevät kunnassa, kunnan palveluksessa,-
että he saavat koulutusta siihen, miten ihmisille puhutaan selkeästi.
Se on kaikkein tärkeintä.
Myös sillä on merkitystä, että on olemassa ja saatavissa -
riittävästi selkokielistä materiaalia, kuten esitteitä -
sekä se, että kunnan nettisivut ovat selkokielisiä.
Tälläkin on iso merkitys.
-Ja Antti Kaikkonen, ole hyvä.
-Minusta tämä on erittäin hyvä ja tärkeä kysymys.
Tällä hetkellä tilanne Suomen kunnissa ei ole hyvä.
Kieli on liian vaikeaa.
Jopa minun on vaikea ymmärtää välillä, -
mitä kunta tarkoittaa viestinnässään.
Tähän pitää saada muutos. -Miten?
-On tärkeää, -
että kunnissa viestitään jatkossa entistä selkeämmin.
Vältetään vaikeita sanoja, -
ei käytetä vaikeita sanoja, ei sivistyssanoja -
vaan puhutaan ja kirjoitetaan selkosuomea.
Myös kirjastossa pitää olla saatavilla selkokielistä materiaalia, -
selkokielisiä kirjoja.
Näihin asioihin voivat kunnan päättäjät vaikuttaa.
Siksikin on tärkeää äänestää kuntavaaleissa hyvin.
-Fatim Diarra, miten lisätään selkokieltä kunnissa?
-Kiitos. Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa siitä, -
että meidän pitää kouluttaa työntekijöitä -
ja sitten myös siitä, että meidän pitää katsoa meidän materiaalia, -
meidän lomakkeet, meidän kaavakkeet uudestaan läpi.
Moni olemassa oleva lomake, kaavake -
tarvitsee miettiä kokonaan alusta alkaen.
Minulla on lukihäiriö, ja usein, kun minä saan pitkän lomakkeen, -
on todella vaikeaa saada kiinni, että missä siinä mennään, -
vaikka minun äidinkieli on suomi.
Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä paljon työtä -
ja ajatella uudestaan, miten kaikki voivat osallistua -
ja miten kaikki voivat ymmärtää lomakkeet, paperit.
Samalla tarvitsemme myös ihmisiä, työntekijöitä, jolta voi kysyä apua.
Eivät kaikki voi aina vain lukea paperilta. Tarvitsemme myös ihmisiä.
Ja Paavo Arhinmäki, miten lisätään?
-Vasemmistoliiton mielestä -
jokaisella ihmisellä on oikeus tietää, mitä palveluita on -
ja oikeus myös vaikuttaa.
Se tarkoi... Sen vuoksi pitää olla selkokielistä materiaalia, -
jotta jokainen ymmärtää.
Selkokielisen informaation lisäksi -
tarvitaan myös vieraskielistä informaatiota.
Ei vain suomea ja ruotsia -
vaan niitä kieliä, joita kunnassa puhutaan.
Vaikkapa venäjän-, viron-, arabian- tai kurdinkielisiä.
Työntekijöille pitää antaa opetusta, -
miten selkokielisesti kerrotaan asioista.
Ja toisaalta tarvitaan asiantuntijoita, -
jotka käyvät läpi kunnan nettisivut ja kunnan esitteet, -
antavat niistä omat kommenttinsa, miten parannetaan, -
jotta jokainen ymmärtää, mitä niissä lukee ja mitä niissä sanotaan.
Ja Arja Juvonen, ole hyvä.
-Perussuomalaisten mielestä on tärkeää puhua selkeällä äänellä -
ja käyttää helppoja sanoja.
Minä olen poliitikko ja toivon, -
että kun joku huomaa omassa kunnassa asian, jota ei ymmärrä, -
hän voi soittaa minulle puhelimella.
Minun puhelinnumero on helposti saatavilla.
On tärkeää, kun ihminen menee lääkäriin, että häntä ymmärretään.
Pitää olla kielitaitoinen lääkäri tai hoitaja, -
joka auttaa lähellä.
Joskus, kun menee virastoon, vaikka Kelan toimistoon, -
siellä ei ymmärrä kaikkea.
Silloin on kysyttävä, että mitä tämä tarkoittaa.
Työntekijöiden on vastattava ja kerrottava, mitä se tarkoittaa.
Kiitokset. Siinä olivat kaikki kysymykset vieraille.
Nyt saamme vähän palautetta raadilta, -
joka on kuunnellut keskustelua tarkkaan -
ja käyttänyt tuota mittaria, joka näkyy ruudussa.
He ovat laittaneet siihen mittariin plussaa silloin, -
kun täällä studiossa on puhuttu helppoa kieltä -
ja miinusta silloin, kun on ollut liian vaikeaa.
Raadissa on mukana kaksi suomen kielen opiskelijaa.
He ovat Eva Jankovska ja Olga Platonova.
Sitten siellä on suomen kielen opettaja Nuppu Tuononen -
ja selkokielen tutkijat Leealaura Leskelä ja Ulla Vanhatalo.
Leealaura, kerrotko raadin puolesta, mitä mieltä te olette?
Miten meiltä sujui selkokieli?
Joo. Hei vaan täältä kieliraadista.
Me olemme nyt noin tunnin ajan kuunnelleet, -
kun poliitikot ovat puhuneet selkokieltä.
He ovat siis käyttäneet helppoja sanoja.
He ovat käyttäneet helppoja kielen rakenteita.
Ja monia vaikeita asioita -
he ovat selittäneet yksinkertaisella tavalla.
Lisäksi erityinen kiitos poliitikoille, -
kun he ovat toistaneet asioita.
Selkokielessä on tärkeää toistaa tärkeimpiä asioita.
Onnittelut kaikille poliitikoille.
Te olette suoriutuneet tästä tehtävästä todella hyvin.
No, välillä huomasimme, -
että joku poliitikko ehkä käytti vähän vaikeaa sanaa.
Välillä ehkä puherytmi muuttui todella nopeaksi, -
ja niin käy helposti, jos innostuu siitä asiasta, mistä puhuu.
Silloin ihminen alkaa usein puhua todella nopeaa tahtia.
Mutta me huomasimme täällä kieliraadissa, -
