Valtiolla on jäätävästi velkaa – mutta haittaako se?
"Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa."
"Kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan."
Jos mietit, että mihin se Petteri Orpo oikein viittaa, niin tähän kirjaan.
Hallituksen budjettiesitykseen ensi vuodelle.
Eduskunta aloitti viime viikolla koko syksyn kestävän budjettikäsittelyn ja heti ensimmäisenä päivänä kävi selväksi, mikä oppositiota hallituksen esityksessä pännii:
”Tilanteessa, jossa talous on kasvanut ja työllisyys kohenee hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa.”
Uutisia lukiessa on tullut selväksi, että Suomen valtio on velkaantunut viime vuosina poikkeuksellisen paljon ja poikkeuksellisen nopeasti.
Mä oon Robert Sundman, ja tällä Yle Uutiset Recin videolla koetan selittää, miksi niin on käynyt – ja onko sillä mitään väliä.
1860-luvulla Suomeen piti rakentaa rautatiet.
Koska köyhällä, Venäjän alaisuudessa olevalla suuriruhtinaskunnalla ei ollut riittävästi omia varoja, päätettiin laskea liikkeelle velkasitoumuksia.
Käytännössä Suomi otti tuolloin ensimmäistä kertaa lainaa.
Ja lisää lainaa on otettu sen jälkeen useasti.
Se ei ole poikkeuksellista ja niin on tehty lähes kaikkialla maailmassa.
Velattomia valtioita ei historia juuri tunne.
Vuonna 2019 Suomi osui jonnekin OECD-maiden keskikastiin.
Vertailussa Virolla oli vähiten velkaa, kun taas Kreikan ja Japanin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylitti jopa 200 prosentin rajan.
Suomi on velkaantunut käytännössä kriisien seurauksena.
Kun katsotaan Suomen valtionvelan määrän kehitystä käppyrästä erottuu selvästi 1990-luvun lamavuodet, vuosien 2007–2009 finanssi- kriisi ja viimeisimpänä korona.
Kun talous hyytyy kriisien seurauksena, valtion tulot vähenevät mutta usein esimerkiksi työttömyysturvamenot kasvavat.
Tätä rakoa kattamaan otetaan velkaa.
Ja erityisesti korona-aikana velkaa on otettu.
Viime vuonna velkaa otettiin yli 19 miljardia, tänä vuonna arviolta 14 miljardia ja ensi vuonnakin vielä seitsemän miljardia euroa.
Monet taloustieteilijät ja poliitikot ajattelevat, että näin kuuluukin olla.
Valtio ottaa huonoina aikoina velkaa ja auttaa siten ihmisiä vaikeiden aikojen yli jotta talous voisi pian alkaa taas kasvaa.
”Erittäinkin tärkeä kysymys on se, mitä velalla tehdään.”
”Mä hyväksyn kyllä sen, jos velalla rahoitetaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä joilla saadaan enemmän koulutettua työvoimaa tai perhepolitiikkaa, jolla estetään kurjuus ja lasten syrjäytyminen, ennen kuin he edes tulevat työvoimaan, niin se on hyvä.”
Velkaantuminen on myös monelle maalle edullista.
Vaikka Suomella on enemmän velkaa kuin vuosiin, se maksaa veloistaan entistä vähemmän korkoja.
Siis hyvä diili! Ilmasta rahaa! Missä vika?
Vaikka velka on halpaa nyt, se ei ole sitä ehkä jatkossa.
Velkaantumiseen sisältyy riski: parinkin prosenttiyksikön koronnousu nostaa kustannuksia valtiolle useilla miljardeilla euroilla.
Siksi moni on huolissaan velkaantumisesta ja ajattelee että se ei voi jatkua ikuisesti.
”Keskusta toimii ovimikkona, joka on päästänyt samppanjasosialistit sisään juhlimaan.”
Mutta hetkinen.
Jos koronakriisi alkaa pian olla ohitse, miksi velkaantuminen silti jatkuu?
Oot ehkä viime vuosina törmännyt otsikoihin, joissa pohditaan väestön ikääntymistä.
Suomessa väestö vanhenee ja työssäkäyviä on yhä vähemmän.
Puhutaan sellaisista asioista kuten ”huoltosuhde” ja ”kestävyysvaje”.
Käytännössä ja yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että työtätekeviä veronmaksajia on vähemmän eli valtion tulot pienenee.
Samalla ihmiset vanhenee eli rahaa menee enemmän esimerkiksi vanhusten hoivaan.
Eli riippumatta siitä keksivätkö hallitukset uusia menoja – mitä sitäkin toki tapahtuu budjetin alijäämä kasvaa automaattisesti, miljarditolkulla.
Tämä on se taustalla oleva syy velkaantumiselle.
Ja tämä aiheuttaa talouspoliittiseen keskusteluun myös harhan.
Vaikka eduskunnan puheenvuoroista voisi päätellä, että erot hallituksen ja opposition välillä ovat megaluokkaa, ei yhdenkään puolueen esittämät toimet täysin ratkaise tätä ikääntymisestä johtuvaa ongelmaa.
Petteri Orpon puheista huolimatta oppositiopuolueiden viime vuosina tekemistä vaihtoehtobudjeteista huomaa, että nekin ottaisivat edelleen velkaa, melkein yhtä paljon kuin hallitus.
Suhtautuminen valtionvelkaan jakaa poliitikkoja ja asiantuntijoita.
Se on monimutkainen asia – ja tässä videossa tietysti yksinkertaistan asiaa paljonkin.
Mutta jos muistat yhden asian tästä videosta, niin muista tämä:
Velkaantumisen taustalla on isolta osin juuri väestön vanhenemiseen ja työssäkäyvien määrän vähenemiseen liittyvät syyt.
Siksi velkaantuminen jatkuu, enemmän tai vähemmän, vielä vuosia eteenpäin – todennäköisesti ihan riippumatta siitä, kuka on vallassa.
Mihin politiikan aiheeseen toivoisit, että mä tartun seuraavaksi?
Käy kommentoimassa tuohon alle ja laita tämä kanava tilaukseen.