YLIKIERROKSILLA!! – TÄLTÄ ADHD TUNTUU
Moi. Joskus meillä kaikilla ajatus harhailee, kun pitäis keskittyä vaikka läksyihin tai sit pinna voi palaa pienestäkin asiasta.
Ihmisillä, joilla on ADHD, eli tarkkaavuushäiriö, nää piirteet haittaa elämää merkittävästi.
Siis niin, että perus arkijutuista selviytyminen saattaa tuntua välillä ihan mahdottomalta.
Tällä videolla mä tapaan kahdeksasluokkalaisen Inkerin, joka kertoo, miten ADHD vaikuttaa sen elämään.
Lisäks mä selvitän, mistä tarkkaavuushäiriöt johtuu ja miltä tämmönen levoton mieli oikein tuntuu?
Tää on Yle Mix!
Tarkkaavuushäiriö on tosi yleinen juttu. Siis about joka luokalla on yksi, jolla se on.
ADHD:sta puhutaan jatkuvasti enemmän, ja lasten ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Lisäksi nuoret aikuiset haluavat ADHD-tutkimuksiin aiempaa enemmän.
Suurimmalle osalle tarkkaavuushäiriö aiheuttaa joitain vaikeuksia esimerkiksi kotona, koulussa tai kavereiden kanssa. Älykkyyteen ADHD ei vaikuta millään tavalla!
Katsotaan ensin, että mikä tää ADHD siis on.
ADHD tulee englannin kielen sanoista Attention-Deficit Hyperactivity Disorder.
Eli suomeksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
ADHD on synnynnäinen juttu, siis kehitykseen liittyvä haaste, johon liittyy kolme ydinoiretta:
Ylivilkkaus näkyy usein vaikeutena pysyy paikoillaan, vaikka oppitunnilla tai muissa tilanteissa, missä pitäisi istua hiljaa ja kuunnella.
Impulsiivisuus tarkoittaa, että tyyppi toimii ennen kuin ajattelee.
Eli ihminen saattaa vaikka suuttua äkillisesti tai ohitella muita jonossa, ja tajuaa vasta myöhemmin, että mitäs tulikaan tehtyä.
Tarkkaavuuden ongelmat tarkoittavat, että on vaikea keskittyä vaikka kirjan lukemiseen tai muiden kuuntelemiseen.
Moi mä oon Inkeri. Mä oon 14-vuotias ja mulla on ADHD.
Mitä sit jos sun pitäis selittää jollekin, miltä ADHD:n kanssa eläminen tuntuu, niin miten sä selittäisit sen?
Mä en usko et se poikkeaa hirveästi neurotyypillisen ihmisen elämästä, mutta sanotaan nyt tällainen esimerkki, että mä kävelen kadulla.
Ihan vaan kasuaalisti.
Mun on pakko katsoa kaikkien autojen rekkari ja muistaa ne. Mä keskityn tämmösiin asioihin mitä normaali, tai neurotyypillinen ihminen ei ehkä keskittyisi.
Mä en usko, et hirveän moni kävelee kadulla ja katsoo rekkareita, katsoo kaikkia tauluja.
Jos sä et lue sitä siinä ajassa kun sä kävelet, mun on pakko mennä takaisin ja lukea se koko mainos. Mun päässä pörrää tosi paljon asioita.
Miten nuo oireet ovat muuttuneet verrattuna siihen, millainen olit lapsena? Ovatko ne muuttaneet muotoaan?
Ehkä pienempänä, niin kuin kaikki olivat, niin sellainen tosi riehakas lapsi tai aika riehakas lapsi. Tuli paljon paiskottua ovia.
Kyllä se on nyt hillinnyt, mutta kyllä sitä vieläkin välillä tapahtuu.
Inkeri puhuu neurotyypillisistä ihmisistä. Tuolla sanalla tarkoitetaan tyyppejä, joilla ei ole neuropsykiatrisia oireita tai häiriöitä.
Noihin nepsy-oireisiin voi kuulua esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, aistiyliherkkyyksiä ja tic-oireita, jotka on semmosii hallitsemattomia liikkeitä ja/tai äännähdyksiä.
Kurkataan seuraavaksi, mitä ADHD-aivoissa tapahtuu. Ennen sitä, käy tilaamassa meidän kanava! Ja sitten mennään niihin aivoihin.
Vaikka aivot onkin tosi monimutkainen juttu, aivotutkimus on saanut selville joitakin ADHD:n aiheuttajia.
Eli ainakin nämä seuraavat asiat me tiedämme.
Aivokuoren etuosa, eli otsalohko, on ADHD-ihmisillä pienempi.
Otsalohko toimii aivojen säätelykeskuksena, eli se vaikuttaa esimerkiksi tunteiden ja muistin hallintaan.
ADHD-aivoissa on myös tavallista vähemmän välittäjäainetta, jonka nimi on dopamiini.
Dopamiini piristää ja saa meidät tuntemaan mielihyvää. Jos sitä ei oo aivoissa tarpeeksi, niin meidän on vaikee motivoitua tekemään asioita.
Noita piirteitä on siis löydetty ADHD-ihmisten aivoista, mutta se ei tarkoita, että kaikki kokisivat nämä jutut samalla tavalla.
Kaikki ADHD-tyypit eivät ole supervilkkaita tai äkkipikaisia, vaan joillain tarkkaavuushäiriö painottuu enemmän esimerkiksi keskittymisongelmiin.
Sä kuitenkin tiesit sun oireista, niin millainen fiilis siitä tuli, kun sait niille selityksen?
Oli se aika iso helpotus, että nyt mulla on tää diagnoosi ja voin oikeasti sanoa, että mulla on ADHD.
Mä oon aina tienny sen, mutta ei sitä voi sanoa, jos sulla ei oo sitä diagnoosia, niin se oli vaan kokonainen helpotus.
Millasia hoitomuotoja sulla on käynnissä?
Tällä hetkellä vaan lääkitys, ei mitään muita.
Me ollaan varmaan hakemassa sinne lakuhoitoon, josta me just puhuttiin. Siihen kuuluu erilaisia terapiamuotoja, mutta nyt tällä hetkellä vaan se lääkitys.
Miten sun olo on muuttunut jo, kun sä oot hetken aikaa syöny noita lääkkeitä?
Ei se hirveästi mitenkään. Ei oo tullut pahoja sivuoireita, mutta mulla on myös näitä tic-oireita, niin ne ovat lisääntyneet.
Eli niitä äkkinäisliikkeitä ilman mun hallintaa.
Ovatko ne auttaneet siihen keskittymiseen vielä ollenkaan?
Mä saan paljon enemmän aikaan asioita nykyään.
Mulla oli pitkään koulun jälkeen niin, että mä tuun kotiin, meen nukkumaan, sit mä syön ja meen takaisin nukkumaan.
Nyt mä oon saanut aikaan kouluhommia, mun fysioliikkeitä, käydä suihkussa joka päivä. Ne ovat kyllä parantaneet mun jokapäivästä arkea.
Tosi moni ajattelee, että ADHD on vaan sitä ylikierroksilla käymistä, mutta se on kaikki tai ei mitään.
Joko mä oon ihan hyperaktiivinen, että mä haluan tehdä kaiken ja mä oon tosi innostunut tai sitten se on niin, että ei, mä en pysty tekee tätä.
Mä en jaksa tehdä mitään, mä meen makaamaan. ADHD on just se "ei välimuotoa".
Inkerin mainitsemat lääkkeet ovat siis lääkärin määräämiä.
Eli näitä lääkkeitä ei pidä kokeilla omin päin, vaikka sulla olisikin jotain tarkkaavuuden ongelmia, vaan vaivan pitää siis olla tutkittu
Voiko näistä ADHD-piirteistä olla jotain hyötyä?
Ainakin entisaikojen luonnossa eläneille ihmisille sen uskotaan olleen hyödyllinen.
On siis tarvittu levottomia tyyppejä, jotka reagoivat nopeasti vaaroihin, kuten pusikoissa vaaniviin villieläimiin.
Maailma, missä me nyt eletään, ei ole tarkkaavuushäiriöisille ihmisille mitenkään helppo paikka.
Meidän jokaisen keskittymistä rasittaa esimerkiksi puhelimen ilmoitukset ja somen selaaminen.
Mutta jos oot tavallista levottomampi, tää informaatiotulva on ymmärrettävästi vaikeampi handlata.
Millasia keinoja Inkerillä on parempaan keskittymiseen? Ja kokeeko hän ADHD:ssa olevan jotain hyötyjä?
Sä oot varmaan kans harjotellut sitä, että “okei nyt mä haluun keskittyy vähän paremmin tähän ja näin” niin mitä keinoja oot löytänyt?
Mulla on ääntä vaimentavat kuulokkeet, ne aina päälle, rauhottavaa musiikkia ja äänenvaimennus päälle. Sitten mä meen siihen mun ihan omaan zoneen.
Kun mä ostin noi AirPods Prot, niin se on tosi paljon auttanut mun keskittymistä, kun siihen saa sen äänenvaimennuksen ja saa kaiken ympärilltä sitten pois.
Kun on kaikkia stereotypioita, joita liitetään ADHD:seen, niin mitkä ovat sellaisia oudoimpia, mitä sä oot lähtenyt kyseenalaistamaan?
Ehkä typerin on koulu. Aina sanotaan, että sulle on varmaan tosi vaikeeta koulunkäynti.
Ei, mä oon ihan ysin kympin oppilas kaikissa aineissa, se ei ole sitä. Tosi suuri osa ihmisistä ajattelee, että jos sulla on ADHD, sä oot huono koulussa.
Tietenki tää on kaikilla yksilöllistä, mutta mulla ADHD:n hyvät puolet ovat ehkä jopa auttaneet mua koulussa.
Mä oon nopea oppimaan, mä uskon että, ehkä juuri ADHD:n takia. En tietenkään voi tietää varmasti.
Suhtautuvatko ihmiset suhun eri tavalla, kun kerrot, että sulla on ADHD?
Ei, varsinkin nykynuoret on aika chill näistä kaikista asioista, ei ole tullut minkäänlaista reaktiota keneltäkään oikeastaan.
Sitten opettajat ovat olleet vaan silleen "aa okei joo". Ihan tosi positiivista, että ei ole mitään tullut.
- Mm, sillee okei jatketaan.
Joo, ennen ne oli vähän enemmän sillee shh Inkeri, keskity, mutta nyt kun mä oon kertonut tästä, ne antaa mun tehä mun juttua.
- Ne ymmärtää paremmin?
Joo.
No onko ADHD hyvä vai huono juttu?
Siitähän ei voi ns. parantua, vaan se on ominaisuus, mikä joillain ihmisillä on.
Tärkeintä on varmasti oppia tunnistamaan nämä piirteet itsessä sekä se, että saa tukea, jos ADHD aiheuttaa vaikeuksia omassa elämässä.
Kiitos, että katsoit videon, muista tykätä tästä ja tilata samalla meidän kanava.
Jos sulla on meille juttuaiheita, jätä ne tuonne kommentteihin, niin käyn lukemassa ne sieltä.
Me nähdään ensi kerralla. Moikka!