Pitääkö huumeiden käytöstä rangaista vai ei?
Se, että ihmiset päätyvät käyttämään huumeita niin siellä on jokin juurisyy, miksi he päätyvät käyttämään huumeita.
Minun mielestä meidän täytyy keskittyä siihen.
Suomi on nuorten huumekuolemien ykkönen Euroopassa.
Eivätkä tilastot näytä muutenkaan hyvältä.
Tässä nimittäin näkyy Suomen huumekuolemien määrä vuonna 2020.
Se on enemmän kuin esimerkiksi liikenteessä tai hukkumalla.
Hukkumiskuolemien määrä on pysynyt viimeiset vuodet suhteellisen tasaisena.
Liikenteessä kuolleiden määrä on taas ollut pitkään laskussa monien turvallisuutta parantavien päätösten takia.
Mutta huumekuolemien määrä on taas viimeisen 20 vuoden aikana kaksinkertaistunut.
Tälle asialle pitää ehdottomasti tehdä jotain. Mutta mitä?
Olen matkalla tapaamaan päihdelääketieteeseen pätevöityvää lääkäriä Atte Virolaista.
Atte on tullut minulle somessa vastaan, jossa hän tekee sisältöä päihteistä ja mielenterveydestä.
Aten mukaan Suomen nykyinen huumelinja ei ole hirveän fiksu.
Jos suoraan sanotaan, Suomessa on tällä hetkellä rakenteellinen asenneongelma päihteiden käyttäjiä vastaan.
Huumeiden käyttöön liittyy tällä hetkellä Suomessa paljon stigmaa ja häpeää.
Jos huumeiden käyttäjiin ei suhtauduttaisi niin leimaavasti, olisi hoitoon hakeutuminen helpompaa.
Aten mukaan yksi häpeää lisäävä asia on se, että tällä hetkellä me suhtaudumme huumeiden käyttäjiin rikollisina.
Meidän tulisi muuttaa suhtautumistamme niin, että me suhtautuisimme huumeiden käyttäjiin hoitoa tarvitsevina ihmisinä.
Tämä tarkoittaisi siis huumeiden käyttörikoksen poistamista eli dekriminalisointia.
Suomessa Aten lisäksi muun muassa THL on suositellut tätä.
Dekriminalisointi tarkoittaa siis sitä, että huumausaineiden käyttö ja esimerkiksi pienten määrien hallussapito ei olisi enää laissa kiellettyä.
Mutta edelleen esimerkiksi vienti, jakelu ja kauppa olisivat rangaistavia.
Esimerkki tästä löytyy Portugalista.
Portugalissa huumeet dekriminalisoitiin 2000-luvun alussa.
Se vähensi haittoja, mutta ei lisännyt käyttöä.
Dekriminalisointi oli Suomessakin lähellä 70-luvulla, kun Suomeen luotiin uutta huumausainelakia.
Silloinen hallitus esitti eduskunnalle, että huumausaineiden käyttö ei olisi rangaistavaa.
Lisäksi hallitus totesi jo silloin, että luopumalla käytön rankaisemisesta voidaan edistää käyttäjien hoitoon hakeutumista.
Valiokuntien valmistelun jälkeen lakialoite tuli suuren valiokunnan käsittelyyn.
Siellä äänet menivät tasan, ja lopulta asia ratkaistiin arvalla hallituksen esitystä vastaan.
Lopulta eduskunta äänesti lain hyväksymisestä, ja huumeet kriminalisoitiin vain 12 äänen erolla.
Ja sillä tiellä ollaan oltu siitä asti.
Halusin tietää tästä huumeisiin liittyvästä stigmasta vielä vähän lisää.
Olen matkalla juttelemaan podcast- ja somevaikuttaja Hanna Tikanderin kanssa.
Hanna julkaisi syksyllä kirjan, jossa hän kertoo taustastaan päihteiden kanssa.
Kun raitistuin kolme vuotta sitten, omaan prosessiini auttoi todella paljon se, että puhun siitä asiasta.
Siitä elämänmuutoksesta, joka kohdallani tapahtui.
Ensimmäisen kahden vuoden aikana Hanna puhui Selvin päin -podcastissa ainoastaan alkoholista.
Jotenkin se tuntui niin pelottavalta ja isolta asialta, että yhtäkkiä antaisi kasvonsa huumeille ja kertoisi, että on käyttänyt niitä.
Hanna myös pohti riskejä, joita liittyy huumeista puhumiseen.
Totta kai tiedostin, että sillä voi olla vaikutuksia työhöni ja siihen, minkälaisen leiman saan otsaani.
Ajattelevatko ihmiset saman tien, että olen rikollinen?
Siihen liittyy vain niin paljon ennakko-oletuksia.
En usko, että maailma muuttuu, jos kaikki ovat hiljaa, eikä kukaan puhu.
Myös Atte painotti puhumisen tärkeyttä ja kertoi, että saa somessa paljon anonyymeja viestejä huumeiden käyttäjiltä.
Siellä on viestejä esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisilta:
"Mitä teen? Käytän päivittäin."
"Käytän suonensisäisesti joka päivä."
Ikään kuin pelätään, että voivatko tästä lähteä luvat, ja niin poispäin.
Mutta miksi huumeita ei ole jo dekriminalisoitu, jos tutkimukset ovat niin vahvasti sen takana?
Se on kyllä tosi hyvä kysymys, miksi sitä ei ole tehty.
Oikeastaan julkinen keskustelu käyttörikoksen poistamisen suhteen on herännyt vasta viime aikoina.
Myöskään aikaisemmin meillä ei ole ollut niin suurta huumeongelmaa.
Nyt tämä alkaa nousta enemmän silmille.
Kun vuosi sitten kysyttiin kansanedustajilta dekriminalisoimisesta, reippaasti yli puolet ei kannattanut sitä.
Monen tätä mieltä olevan mukaan se antaisi signaalin, että huumeita olisi hyväksyttävää käyttää.
Kysyin tästä Atelta.
Että huumausaineiden käyttö jotenkin räjähtäisi käsiin?
En usko sitä.
Attekin halusi vielä painottaa, ettei se dekriminalisoiminen vielä itsenään ratkaise kaikkia ongelmia.
Totta kai silloin pitää tehdä myös muita asioita, meidän pitää lisätä resursseja, jotta ihmiset pääsevät hoitoon, ja sen lisäksi meidän pitää antaa nuorille kouluissa hirvittävästi tietoa huumausaineiden haittavaikutuksista.
Me voitetaan tämä homma tiedolla, ei kielloin tai käskyin.
Maailmanhistoriassa kiellot ja käskyt ovat aika harvoin toimineet.
Mutta mitä mieltä sinä olet tästä?
Pitäisikö huumeet dekriminalisoida?
Kommentoi alle ja muista tilata kanava!
