Hyvinvointia rakentamassa : Suomen ja Virtasten vuosisata
Tässä on Emilia Virtanen, suomalainen nainen.
Emilia on saanut hyvän koulutuksen.
Hän saa hoitoa jos hän sairastuu, sekä tukea toimeentuloon, jos hän jää ilman työtä.
Emilia asuu vapaassa ja toimivassa yhteiskunnassa, joka tukee monella tavalla asukkaidensa hyvinvointia.
Siksi yli viiden miljoonan asukkaan Suomea kutsutaan hyvinvointivaltioksi.
Näin ei ole aina ollut.
Suomi ei ole aina ollut samanlainen hyvinvointivaltio kuin nykyään.
Suomen historia on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta kehittyi moderni hyvinvointivaltio.
Kun Emilia Virtasen esivanhemmat elivät, Suomi oli aivan erilainen maa kuin nykyään.
Yli 100 vuotta sitten, 1900-luvun alussa, Suomi ei ollut vielä itsenäinen valtio.
Suomi oli osa Venäjää, Venäjän keisarikunnan autonominen alue.
Suomessa oli silloin vähän alle kolme miljoonaa asukasta.
Autonomia eli itsehallinto takasi sen, että Suomi sai päättää itse monista asioista.
Päätökset tehtiin säätyvaltiopäivillä.
Siihen aikaan ihmiset kuuluivat neljään ryhmään eli säätyyn.
Säätyjä olivat talonpojat, porvarit, papit ja aateliset.
Kukin sääty valitsi omat edustajansa säätyvaltiopäiville.
Lisäksi oli paljon köyhää väkeä, joka ei kuulunut mihinkään säätyyn.
Köyhät ihmiset ja naiset eivät saaneet äänestää eivätkä osallistua valtiopäiville.
Myöskään Kustaa Virtanen, Emilian esi-isä, ei saa olla mukana kun Suomen asioista päätetään.
Kustaa on torppari.
Hän asuu mökissä ja viljelee maata, jonka hän on vuokrannut maanomistajalta.
Kustaa tekee töitä pienen torppansa pellolla ja saa siitä ruoan perheelleen.
Vuokran hän maksaa siten että hän tekee töitä isäntänsä maatilalla kaksi päivää viikossa.
Koko perhe, myös lapset, osallistuvat työhön.
Elämä on rankkaa.
Monessa perheessä on joka päivä huoli siitä mistä saisi tarpeeksi ruokaa.
Terveydenhoito oli puutteellista ja lapsia kuoli paljon jo pienenä.
Jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisenä.
Myös kaksi Kustaan lapsista kuolee nuorena.
Vuonna 1906 tapahtui kuitenkin jotain, mikä vaikutti Kustaa Virtasen elämään, sekä myös hänen jälkeläistensä elämään vielä 100 vuotta myöhemmin.
Säätyvaltiopäivät päätti että Suomessa otetaan käyttöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
Suomi oli koko maailmassa ensimmäisiä maita, jossa tämä tapahtui.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tarkoitti, että kaikki täysi-ikäiset, rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, saivat äänestää kun valtiopäiville valittiin edustajia.
Myös Kustaa Virtanen ja hänen vaimonsa Iida saavat äänestää ensimmäisen kerran.
Näin he pääsevät vaikuttamaan siihen millaiseksi Suomi kehittyy seuraavan 100 vuoden aikana.
”Milloin minä saan äänestää?”, kysyy Kustaan vanhin poika Matti.
"Minä äänestäisin niin, että isän ei tarvitse käydä isännän töissä lainkaan", Matti vakuuttaa.
Vuonna 1914 alkoi ensimmäinen maailmansota.
Sodan seurauksena valta Venäjällä vaihtui ja Suomi irtautui Venäjästä.
Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917.
Suomesta tuli itsenäinen valtio muiden valtioiden joukkoon.
Suomi sai nyt itse päättää kaikista asioistaan.
Suomen kansa oli kuitenkin jakaantunut kahtia.
Monet köyhät kokivat, että heillä ei ole hyvää tulevaisuutta Suomessa.
Yhteiskunnan ongelmat kärjistyivät.
Alkoi sisällissota, jossa suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan.
Sisällissodassa vuonna 1918 kuoli noin 37 000 suomalaista.
Ihmisiä kuoli taisteluissa, mutta monet kuolivat myös teloituksissa ja vankileireillä.
Sisällissota päättyi Suomen hallituksen joukkojen voittoon.
Vaikka sota päättyi kansa oli edelleen jakautunut vahvasti kahtia.
Sisällissodan jälkeen alkoi itsenäisen Suomen rakentaminen.
Sodan seurauksena ymmärrettiin, että köyhien ja heikommassa asemassa olevien elämää täytyi parantaa.
Vuonna 1920 säädettiin laki progressiivisesta verotuksesta, jossa verot sovitettiin maksukyvyn mukaan.
Siten suurituloisilla oli korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla.
Verotuksen muutoksella pyrittiin vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ihmisten välillä.
Muutos tapahtui kuitenkin hitaasti.
Eriarvoisuus ihmisten välillä oli edelleen huomattavaa kun siirryttiin 1930-luvulle.
Vähitellen suomalaisten elinolot alkoivat parantua.
Myös Virtasen perheen elämä on muuttunut.
Kustaa Virtasen poika, Matti, ei enää käy töissä ison tilan pelloilla, kuten Kustaa teki.
Matti on lunastanut isän torpan itselleen.
Torpasta on syntynyt omat pieni maatila.
Matti viljee pientä maatilaansa vaimonsa Maijan ja kolmen lapsensa kanssa.
Vaikka Matilla on oma maatila, elämä on rankkaa ja työtä täytyy tehdä paljon.
1930-luvun alussa maailmalla alkoi taloudellinen lamakausi.
Se vaikutti myös Suomeen.
Monet joutuivat työttömiksi ja kaikesta, jopa ruoasta, oli puutetta.
Maaseudulla tuotettiin suuri osa ravinnosta itse.
Niinpä Virtasen perheessäkin on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.
kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.
Heidän ruokapöytäänsä kuuluu perunaa, kalaa, liharuokia, juureksia, marjoja ja puuroja.
Kun Matti Virtanen oli pieni, hän kävi kiertokoulua.
Se tarkoitti, että kiertävä opettaja vieraili silloin tällöin opettamassa kylän lapsia.
Vuonna 1921 Suomen eduskunta sääti lain oppivelvollisuudesta.
Sen mukaan kaikkien täytyi suorittaa kuusivuotinen kansakoulu.
Siten myös Matti Virtasen lapset käyvät koulua joka päivä.
Suomalaisten mielestä oli tärkeää että kaikki lapset saivat käydä koulua.
Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta.
Matti Virtasen tytär, Liisa, on oppinut koulussa lukemaan.
Sanomalehdestä hän lukee isoisälleen, Kustaalle, uutisia.
Lehdessä on uutinen siitä että Helsingissä pidettäisiin vuoden 1940 olympialaiset.
“Koko Suomi iloitsee olympialaisista!”
“Sinne on tulossa urheilijoita 64:stä maasta”, Liisa lukee innoissaan.
Vuoden 1940 olympialaiset jouduttiin kuitenkin perumaan, sillä vuonna 1939 alkoi toinen maailmansota.
Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Maiden välille syttyi sota, jota kutsutaan talvisodaksi.
Sota pysäytti Suomen yhteiskunnallisen kehityksen.
Vaikka väestön jakautuminen oli lieventynyt 1930-luvulla, kansa oli edelleen jakautunut kahtia sodan alussa.
Talvisodassa kahtiajako unohtui.
Suomalaiset puolustivat maataan yhtenäisenä kansana Neuvostoliittoa vastaan.
Toisen maailmansodan aikana Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Talvisotaa seurasi sota, jota kutsutaan jatkosodaksi.
Osa suomalaisista taisteli rintamalla.
Muiden velvollisuus oli tehdä työtä tehtaissa ja maatiloilla.
Tämä koski erityisesti naisia, myös Liisa Virtasta.
Liisa Virtanen on työssä tehtaassa.
Sinne hän saa myös tiedon, että hänen veljensä Kalle on kuollut rintamalla.
Talvi- ja jatkosodan taisteluissa kuoli noin 90 000 suomalaista ja 50 000 sai pysyvän vamman.
Suomi hävisi jatkosodan joka päättyi vuonna 1944.
Suomen alueella oli ollut myös saksalaisia joukkoja taistelemassa Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli ajaa saksalaiset joukot pois maasta.
Siksi Suomen ja Saksan välille syttyi sota, jota kutsutaan Lapin sodaksi.
Saksalaiset joukot poistuivat Suomesta vuonna 1945.
Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti maa-alueita maan itäosista Neuvostoliitolle.
Luovutetuilta alueilta muutti muualle Suomeen 420 000 suomalaista, eli 11 prosenttia koko Suomen väestöstä.
Lisäksi Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia yhteensä 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.
Sotakorvaukset maksettiin teollisuustuotteina, kuten laivoina, vetureina ja puutuotteina.
Suomalaiset halusivat toipua sodasta nopeasti.
Ihmiset uskoivat tulevaisuuteen ja maata alettiin jälleen kehittää.
Sotien jälkeistä aikaa kutsutaan jälleenrakennuksen ajaksi.
Vuonna 1944 eduskunta sääti lain neuvolatoiminnasta.
Neuvolat neuvoivat lasta odottavia äitejä ja vanhempia.
Lapset saivat rokotuksia sairauksia vastaan.
Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea.
Kouluissa alettiin tarjota ilmaista kouluruokaa vuodesta 1948 lähtien.
Sen ansiosta lapset olivat terveempiä ja jaksoivat paremmin koulussa.
Samana vuonna tuli voimaan laki lapsilisästä.
Valtio alkoi maksaa tukea kaikille perheille alle 16-vuotiaista lapsista.
Vuotta myöhemmin valtio alkoi jakaa äitiysavustusta kaikille äideille.
Kaikkien koululaisten ilmainen hammashoito alkoi vuonna 1956.
Tavoitteena oli että kaikki saavat yhteiskunnan palveluita omien tarpeidensa mukaisesti.
Kaikki maksavat veroja oman maksukykynsä mukaan ja kaikki saavat samanlaisia palveluita.
Sotien aikana ja niiden jälkeen Suomessa säännösteltiin elintarvikkeiden ostamista.
Se tarkoitti, että esimerkiksi kahvia, voita, lihaa ja sokeria sai ostaa vain rajoitetun määrän.
Tällä pyrittiin takaamaan se, että ihmiset saivat tasapuolisesti välttämättömiä tuotteita.
Vähitellen säännöstelyä alettiin purkaa ja se lopetettiin kokonaan vuonna 1954.
Silloin Virtastenkin perheen ruokapöytään saatiin lisää syötävää.
Suomen teollisuus joutui uudistumaan, jotta Suomi pystyi valmistamaan sotakorvaustuotteita Neuvostoliitolle.
Kun kaikki sotakorvaukset oli maksettu vuonna 1952, Suomi alkoi myydä teollisuuden tuotteita ulkomaille.
Sodan jälkeen Liisa Virtanen jää töihin tehtaaseen ompelijaksi.
Kun säännöstely päättyy hän pystyy hankkimaan kotiinsa tavaroita, joista hänen vanhempansa eivät olleet nähneet edes unta.
Liisa Virtanen asuu miehensä Einon ja neljän lapsensa kanssa kirkonkylällä talossa, jonka he ovat itse rakentaneet.
Talossa ei ole sähköä.
Vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta myös talvella.
Talvella Liisa, Eino ja lapset usein hiihtävät lyhyet matkat.
Lauantai-iltaisin Virtasen perhe peseytyy omassa saunassa.
Jokaisen talon pihapiirissä on oma sauna.
Vuonna 1952 Suomessa järjestettiin vihdoinkin olympialaiset.
Virtaset seuraavat olympialaisia radiosta.
Helsinkiin on kokoontunut enemmän urheilijoita kuin koskaan aiemmin.
4925 urheilijaa, 69:stä maasta.
“Ja Suomi voittaa kultaa!”, kuuluu radiosta.
Liisan mies, Eino, on hevosmiehenä metsätyömaalla.
Metsä antaa työtä monille.
Jopa 80 000 miestä tekee metsätöitä 1950-luvun alussa.
Metsäteollisuuden tuotteet, kuten puu ja paperi, olivat Suomen tärkeimmät vientituotteet 1950-luvulla.
Metsiä haluttiin hoitaa hyvin, jotta paperitehtaille riittäisi raaka-ainetta.
Vuonna 1953 Virtaset saavat kotiinsa sähkön.
Erityisen iloinen sähköstä on Liisa ja Eino Virtasen poika Seppo, joka kuuluttaa kaikille:
“Kun minä olen aikuinen, laitan sähköt kaikkien ihmisten koteihin!”
Sotien jälkeen Suomeen oli syntynyt paljon lapsia.
Pienillä maatiloilla ei ollut työtä kaikille.
Lisäksi töitä maatiloilla tehtiin yhä enemmän koneilla.
Sen sijaan kaupungeissa tarvittiin lisää työntekijöitä.
Monet muuttivatkin työn ja paremman elämän perässä kaupunkeihin.
Monet suomalaiset muuttivat myös ulkomaille.
Erityisesti Ruotsiin.
1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin lähes 160 000 ihmistä.
Jotkut muuttivat kauemmas – Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
Liisa ja Eino Virtasen poika, Seppo, on muuttanut kaupunkiin ja opiskellut sähkömieheksi
Kaupunkeihin rakennetaan paljon uusia taloja ja sähkömiehelle riittää töitä.
Myös Sepon vaimo Anneli käy töissä.
Hän on toimistotyöntekijänä uudessa peruskoulussa.
Sepon ja Annelin lapset ovat päivät päiväkodissa.
1970-luvun aikana Suomessa siirryttiin peruskouluun.
Peruskoulu kesti yhdeksän vuotta ja opetus oli kaikille ilmaista.
Näin kaikilla lapsilla oli samanlaiset mahdollisuudet saada peruskoulutus.
Peruskoulu vähensi eriarvoisuutta.
Vaikka kaikki lapset olivat olleet oppivelvollisia 1920-luvulta lähtien, aiemmin koulunkäyntiin olivat vaikuttaneet vanhempien varallisuus ja asuinpaikka.
Seppo ja Anneli ostavat kaupungista oman asunnon.
He ostavat myös auton, jolla he tekevät kesäisin lomamatkoja.
Joskus jopa Ruotsiin asti.
Virtasilla on myös televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan olohuoneeseen.
Seppo katsoo uutiset joka päivä.
Tänään uutisissa kerrotaan ETYK-huippukokouksesta Helsingissä.
Kaikki Euroopan valtioiden päämiehet ovat kokoontuneet Helsinkiin neuvottelemaan turvallisuudesta ja yhteistyöstä.
Seppo ja Anneli Virtasen vanhin tytär Sari on myös kiinnostunut uutisista.
“Kuinka monesta maasta ETYK-kokouksessa on johtajia?”, Sari kysyy.
“35:sta”, isä vastaa.
“Kun kasvan isoksi, aion käydä niissä kaikissa!”, Sari sanoo.
1980-luvulla Suomen taloudella oli hyvät ajat.
Töitä riitti, tavaroita vietiin muihin maihin ja hyvinvointi lisääntyi.
Sanottiin, että Suomessa elettiin vahvaa taloudellista nousukautta.
Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin, ja työaikaa lyhennettiin.
Kaikille riitti töitä.
Suomalaiset rikastuivat ja kuluttivat.
Talouden hyvät vuodet loppuivat 1990-luvun alussa, ja Suomessa alkoi vaikea talouden lamakausi.
Lamaan vaikuttivat monet syyt.
Yksi syy oli, että Suomen tärkein vientimaa, Neuvostoliitto, hajosi.
Maan nimi muuttui Venäjäksi ja kaupankäynti Venäjän kanssa väheni.
Työttömyys kasvoi.
Työttömiä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Suomi kuitenkin toipui nopeasti lamasta, erityisesti teknologian kehityksen ansiosta.
Suomi kehitti uusia tuotteita, joille riitti ostajia.
Ihmisillä oli taas työtä ja maan talous parani.
Tärkeimpiä uusia tuotteita olivat Nokian matkapuhelimet.
Myös Sari Virtanen on töissä Nokialla, jossa hän suunnittelee matkapuhelimia.
Sari on matkustanut eri puolilla maailmaa töidensä vuoksi, mutta myös vapaa-aikana.
Hän on käynyt jo kymmenessä niistä 35:sta maasta, jotka osallistuivat ETYK-kokoukseen 20 vuotta aiemmin.
Suomalaisten koulutustaso nousi 1990-luvulla.
Samalla yhteiskunnasta oli tullut entistä tasa-arvoisempi.
Raha ei ollut este koulutukselle, koska yhteiskunta oli jo pitkään tukenut opiskelua rahallisesti.
Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista lisääntyi.
Koulutuksen avulla ihmisille avautui uusia mahdollisuuksia.
Vuonna 1994 järjestettiin kansanäänestys, jossa suomalaisilta kysyttiin pitäisikö Suomen liittyä Euroopan Unioniin.
Myös Sari Virtanen käy äänestämässä.
Kansanäänestyksessä yli puolet suomalaisista eli 56,9 prosenttia kannatti liittymistä Euroopan Unioniin.
Suomi liittyikin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 1995.
Samana vuonna Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden.
Hyvää päivää, rouva tasavallan presidentti!
Vuonna 2000 Suomi sai ensimmäisen naispresidentin, kun Tarja Halonen voitti presidentinvaalit.
Tarja Halonen syntyi 1940-luvulla työläisperheeseen.
Hänen elämänsä on hyvä esimerkki siitä, että työläisperheen lapsen oli mahdollista käydä koulua, opiskella ja edetä yhteiskunnallisesti merkittävään asemaan.
Madame on voittanut ja mies on hävinnyt.
2010-luvulla Suomi on yhä kansainvälisempi.
Myös Emilia Virtasen suku on kansainvälistynyt.
Emilian mies on kotoisin Yhdysvalloista.
1900-luvun vaikeista vuosista huolimatta suomalainen yhteiskunta on kehittynyt nykyiseksi hyvinvointivaltioksi.
Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti yhteinen päätöksenteko, tasa-arvon parantaminen ihmisten välillä ja ahkera työ.
Työ hyvän yhteiskunnan puolesta jatkuu edelleen.
Siihen tarvitaan meitä kaikkia Suomen asukkaita.